8 keskeistä arkkitehtuurityyliä ja niitä määrittelevät ominaisuudet

Oletko koskaan katsellut rakennusta ja miettinyt, onko kyse bauhaus- tai modernistityylistä? Romaaninen tai uusklassinen? Arkkitehtonisia vihjeitä on harkittava, etenkin kun rakennus on elänyt useita aikoja, ja se kerää ominaisuuksia vanhentuessaan. Olemme valinneet kahdeksan keskeistä tyyliä ja niiden ominaisuuksia auttamaan kaventamaan näkökenttääsi, kun matkustelet tai olet omassa kotimaassasi upeiden rakennusten keskellä.

Viktoriaaninen. Victorian aikakaudella (1800-luvun puoliväli – loppupuolella) palautui monia arkkitehtonisia tyylejä, kuten goottilaista herätystä, Tudoria ja romaanista, sekä vaikutteita Aasiasta ja Lähi-idästä. Teollisen vallankumouksen aikana monet asunnot rakennettiin viktoriaaniseen tyyliin osana asumispuomia. Tärkeimmät ominaisuudet: ’Dollhouse’ -efekti, jossa on hienostunut sisustus, ikkunaluukut, erkkeriikkunat, 2-3 tarinaa, epäsymmetrinen muoto, jyrkkä Mansard-katto, käärekuistit, kirkkaat värit. Missä voi nähdä: Monet kotona Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa.

 Islamilainen. Islamilainen arkkitehtuuri vaihtelee suuresti alueittain, kuten Persiassa, Pohjois-Afrikassa ja Espanjassa. Moskeija on paras esimerkki islamilaisista tyyleistä, mukaan lukien terävät kaaret, kupolit ja pihat. Koristelu tasaisilla pinnoilla on etusijalla, koska Koraani kieltää kolmiulotteiset esitykset. Tärkeimmät ominaisuudet: Hevosenkengän kaari, geometriset kuviot, keskittyminen enemmän suljetuihin tiloihin ja sisätiloihin kuin ulkoisiin, rei’itettyihin ikkunoihin. Missä voi nähdä: Hui-moskeija Kiinassa.

Romaaninen. Tunnetaan myös nimellä Norman arkkitehtuuri, se syntyi ympäri Eurooppaa keskiajalla. Tunnetuin piirre on pyöristetty kaari, jota tyypillisesti esiintyy Rooman tyylin kirkoissa, jotka ovat ajanjakson tärkeimmät selviytyjät. Tärkeimmät ominaisuudet: Pyöristetyt kaarit, pyöristettyjen kaarejen rivien toistaminen, tyylitellyt kukka- ja lehtineen ,kivikoristeet ja ovien ympärillä olevat kaapelikoristeet kierretyn köyden tyyliin. Missä voi nähdä: Porton katedraali, Portugali.

Barokki

Barokki. Alkuperäinen 1500-luvun lopulla Italiassa, barokki oli ero muodollisemmasta romaanisesta tyylistä siinä mielessä, että se oli emotionaalisempi, ”näyttävä” ja sen tarkoituksena oli vedota aisteihin. Osana vastareformaatiota arkkitehtuuri oli yritys ylistää katolista valtiota. Tärkeimmät ominaisuudet: Murtuneet reunukset, ”rikki” niiden kärjessä, joskus rintakoristeen ollessa sijoitettu keskelle, hienostunut koriste, parilliset pylväät, kupera ja kovera seinä. Missä voi nähdä: Versaillesin palatsi.

Tudor. Tudor-arkkitehtuuri on viimeinen tyyli keskiaikaiselta ajalta Englannissa välillä 1400-1600. Vaikka Tudorin kaari tai nelikeskinen kaari on erottuva piirre, useimmat ihmiset tunnustavat Tudorin aikakauden puurakennetut talot. Tärkeimmät ominaisuudet: Olkikatto, koteloikkunat (timantin muotoiset lasilevyt lyijyvalulla), muurauspiiput, hienostuneet oviaukot. Missä voi nähdä: Anne Hathawayn mökki, Warwickshire, Englanti.

Bauhaus. Alun perin 1900-luvun alussa Saksassa sijaitsevan taidekoulun Bauhaus-liikkeellä oli ajatus, että kaikki taide ja tekniikka yhdistetään yksinkertaistetun suunnittelun ja massatuotannon ideassa. Koristeellisten yksityiskohtien hylkääminen suosii mallia. Latekatot ja kuutiomallit olivat avainasemassa. Bauhausin kuutiomuotojen ja kulmien periaatteet voidaan nähdä modernistisissa kuvioissa. Tärkein ominaisuus: Kuutiomuodot, punaiset, siniset ja keltaiset päävärit, avoimet pohjaratkaisut, litteät katot, teräskehykset, lasisuojaverhot. Missä voi nähdä: Dessau, Saksa.

Uusklassinen

Uusklassinen. Neoklassismia, jota pidettiin vastauksena barokille ja rokokolle, syntyi 1800-luvun puolivälissä ja sen tarkoituksena oli palauttaa jalo ja loisto arkkitehtuuriin. Inspiraatio otettiin antiikin Kreikan ja Rooman rakennusten ja suunnittelun klassisista tyyleistä. Ydinarvot olivat yksinkertaisuus ja symmetria. Tärkeimmät ominaisuudet: mittakaavan loisto, tyhjät seinät, liiallinen pylväiden käyttö, itsenäisesti seisovat pylväät, suuret rakennukset, puhtaat linjat. Missä voi nähdä: Casino Marino, Malahide.

Modernismi. Modernismi on yleinen termi, joka annetaan 1900-luvun vaihteen liikkeelle ja voi sisältää tyylejä, kuten futurismi, postmoderni ja uusi klassinen. Lomakkeissa oli tarkoitus olla tarpeettomia yksityiskohtia ja keskittyä yksinkertaisuuteen, ja käytettyjen materiaalien kunnioittaminen oli niiden sijaan piilottamista. Tärkeimmät ominaisuudet: Koristeellisten, matalien rakennusten puute, nykyaikaisten materiaalien käyttö, vuorovaikutus sisä- ja ulkotilojen kanssa, auringon ja varjostuksen käyttö ihmisten mukavuuden kannalta, lasin ja luonnonvalon käyttö. Missä voi nähdä: Guggenheim-galleria, New York.

Pakolaisten kotoutumisapu

Viime vuosina alkaneen pakolaisvyöryn myötä puheenaiheet pakolaisista ovat olleet enemmän ja enemmän otsikoissa ja niistä puhutan jatkuvasti. Pakolaispuheenaiheet ovat kuitenkin myös hyvin herkkiä, nimittäin ne aiheuttavat erittäin helposti kitkaa ihmisten ympärille. Ihmisillä on hyvinkin poikkeavia ja osittain hyvinkin radikaaleja mielipiteitä pakolaisista. Tämä tekee puheenaiheen erittäin herkäksi, eikä siitä oikein osatakkaan vielä puhua ilman riitaa. Se on hyvin harmillista, nimittäin pakolaispuhe on valitettavasti nykymaailman tilanteessa jopa pakollista ja hyvinkin ajankohtaista. Pakolaisia tulee jatkuvasti lisää mitä erinäköisistä syistä ja taustoista. Joskus he tulevat paikoista ja tilanteista, joita me länsimaalaiset emme pysty edes ymmärtämään. Tämän takia tuomitsematon keskustelu olisi hyvinkin tärkeää tässä tilanteessa. Ymmärrettävää tietenkin on, että kaikki uusi ja tuntematon pelottaa. Se on perusihmisluonne, joka on pysynyt meissä kivikaudelta asti. Nykyajan moderoitumisen ja tiedonsaannin avulla tätä piirrettä ollaan kuitenkin saatu kytkettyä pois, pikkuhiljaa. Se on kuitenkin hyvin vaikeaa, nimittäin se on ollut mielissämme tuhansia vuosia ja kuuluu yhdeksi perustunteistamme. Kokonaan sitäkään ei tietenkään saa kytkeä, nimittäin se myös osittain suojelee meitä vaaratilanteissa. Sen ei kuitenkaan saisi vaikuttaa liikaa asenteisiimme muita ihmisiä kohtaan tai aiheuttaa tuomitsemista. Jokainen meistä on kuitenkin samanlainen ihminen, riippumatta siitä mistä olemme kotoisin tai minkälaisista taustoista tulemme.

Pakolaisvirran alku

Vuosi 2015 rikkoikin kaikki ennätykset pakolaismäärissä Euroopassa ja Eurooppaan saapui huomattavasti odotettua enemmän pakolaisia. Nämä pakolaiset piti sitten sijoittaa ympäri Eurooppaa niin, että se olisi reilua jokaiselle maalle. Pakolaisia saapui noin 1,2 miljoonaa. Me emme täällä Euroopassa osanneet varautua näin suureen määrään pakolaisia, joka taas aiheutti meille pakolaiskriisin. Tämä aiheuttikin suuren ongelman käytännön järjestelyissä, joka taas aiheutti suuren riidan eri puolille eri kantoja vastaan. Poliittinen keskustelu oli erittäin mielenkiintoista ja täynnä toisistaan poikkeavia mielipiteitä. Tilanne ei ole kuitenkaan edelleenkään muuttumassa, vaan päinvastoin ilmastonmuutoksen myötä se saattaa jopa lisääntyä. Näin ollen meidänkin pitää ruveta valmistautumaan pakolaisiin entistäkin paremmin ja luotava jatkuvasti sujuvampia kotoutumisohjelmia, joilla yhä useampi pakolainen pääsisi sopeutumaan Suomeen ja Suomen kulttuuriin helpommin.

molemmat osapuolet voittavat

Hyvä ja sujuva kotoutumisohjelma vaikuttaa kaikkeen ja on eduksi jokaiselle taholle, pakolaisille ja meille Suomen kansalaisille. Silloin myös pakolaisista saadaan hyöty taloudessa ja sen kehittämisessä. Silloin pakolaiset eivät myöskään aiheuta kovin suurta taakkaa, joka taas auttaa korjaamaan asenteita. Päätarkoituksena olisi saada pakolaiset mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan suomalaisten rinnalle, jolloin yhteiskunta pysyisi yhtenäisenä sen muutoksista huolimatta. Tällöin pakolaiset pääsisivät mukaan suomalaiseen elämään ja heitä kohdeltaisiin täysin samalla tavalla kuin kaikkia muitakin Suomessa asuvia. Tällöin ei syntyisi liian suuria kuiluja eri yhteisöjen ja kulttuureiden väliin. Valitettavasti tällä hetkellä se ei ole onnistunut niin kuin olisi toivottu. Muutoksia on saatava aikaiseksi nopeasti, jotta seuraavilla pakolaisilla olisi taas parempi mahdollisuus kotoutua ja päästä mukaan yhteiskuntaan.

Gentin malli

Gentin mallia

Ratkaisuksi tähän on suunniteltu Gentin mallia. Gentin malli perustuu aktiivisuuteen, jolloin turvapaikanhakijan on oltava aktiivinen ensimmäisestä päivästä lähtien. Tarkoittaen sitä, että turvapaikanhakijan saavuttua tiettyyn kaupunkiin, on hänet integroitava mahdollisimman nopeasti. Keskeisinä asioina tämän mallin integroitumisessa on, että hakijalle tarjotaan riittävät resurssit eri palveluihin tarkoittaen hyvinvointipalveluita, terveydenhuoltoa, vapaa-ajan tekemistä, harrastuksia, tarvittavaa koulutusta, suomen kielen opetusta ja sitä kautta työtä. Työmahdollisuuksia pyritään taas parantamaan vapaaehtoistyön ja työharjoitteluiden avulla, jolloin myös työnantajille on helppo ottaa uusi työntekijä tutustumaan suomalaiseen työkulttuuriin ja sitä kautta löytämään nopeasti palkkatyötä. Tämä perustuu aktiivimalliin, jossa kaikilta osapuolilta vaaditaan jatkuvaa aktiivisuutta kotoutumisen edistämisessä.

Suomen arkkitehtuurimuseo

Suomen arkkitehtuurimuseo perustettiin vuonna 1956. Tämä kyseinen museo on yksi vanhimmista arkkitehtuurimuseoista. Se sijaitsee Helsingissä Kasarmikadulla. Samalla tontilla sijaitsee myös esimerkiksi Designmuseo. Se ylläpitää arkkitehtuuriarkistoa sekä kirjastoa. Museo myös tekee tutkimuksia, julkaisee arkkitehtuuriin liittyviä artikkeleita ja ylläpitää tietopalveluita. Museossa kävi noin 19 000 ihmistä vuoden 2017 aikana. Magnus Schjerfbeckin suunnitteli tämän kauniin uusrenessanssi-tyylisen museorakennuksen. Museorakennus tuli valmiiksi vuonna 1899, rakennus ei kuitenkaan ollut museo käytössä ennen vuotta 1981, jolloin rakennustaiteen museo aloitti toimintansa. Rakennus on ollut myös aiemmin Helsingin yliopistoon kuuluvan voimistelulaitoksen käytössä.Arkkitehtuurimuseo tarjoaa runsaasti uusia näkökulmia ja arkkitehtuurin mielekkäitä kokemuksia. Tehtävänä on aktivoida henkilökohtainen yhteys rakennettuun ympäristöön. Museo järjestää monenlaisia ​​tapahtumia, kuten luentoja, opastettuja kierroksia, arkkitehtuurin kävelyretkiä ja työpajoja. Museo tarjoaa suomalaisia ​​ja kansainvälisiä vaihtuvia-näyttelyitä sekä pysyvän näyttelyn. Museolla on kolmessa kerroksessa yleisötiloja. Pohjakerroksessa sijaitsevat museon lipunmyynti ja kirjakauppa. Museon oma kirjasto sijaitsee täällä myös. Museon toinen kerros on omistettu vaihtuvien näyttelyiden tiloille ja kolmas kerros on tarkoitettu pysyvän näyttelyn tiloille, arkistolle sekä museon hallinnallisille tiloille. Suomen arkkitehtuurimuseo- ja tiedotuskeskussäätiö ylläpitää tätä arkkitehtuurimuseota. Museon ylläpitoon tarvittavat varat tulevat suurimmaksi osaksi valtionapuina. Museossa on tapana olla kaksi näyttelyä kerrallaan. Ne ovat esitelleet esimerkiksi töitä useilta kuuluisilta arkkitehdeiltä. Myös kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtikilpailujen voittajat ovat olleet museossa esillä. Museon toiminta painottuu vuoden 1900 jälkeiseen arkkitehtuuriin. Juulia Kauste, museon entinen johtaja, irtisanottiin maaliskuussa vuonna 2018. Museon väliaikaisena johtajana tulee toimimaan Reetta Heiskanen.

Suomen arkkitehtuurimuseo

Museon näyttelyt ja kirjasto ovat auki tiistaista sunnuntaihin kello 11.00-18.00, ja keskiviikkona kello 11.00-20.00. Pääsymaksu on 10€ aikuisilta ja 5€ opiskelijoilta, eläkeläisiltä ja työttömiltä. Alle 18-vuotiaat ja sotaveteraanit pääsevät museoon ilmaiseksi. Yksityiset opastukset maksavat arkisin 60€ ja viikonloppuisin 90€, opastusten suurin ryhmäkoko on 25 henkeä. Museossa pidetään lauantaisin yleisöopastuksia, jotka ovat kaikille pääsylipun ostaneille.

  Alvar Aalto -mitali

Akateemikko Alvar Aallon suunnittelema ja hänen mukaansa nimetty mitali perustettiin vuonna 1967 kunnioittamaan luovaa arkkitehtonista työtä. Mitali saatetaan antaa elossa oleville henkilöille, jotka ovat erittäin merkittävällä tavalla vaikuttaneet arkkitehtuurin alalla. Mitali jaetaan nykyisin kolmen vuoden välein ja sen on perustanut Suomen arkkitehtiliitto, Suomen rakennustaiteen museo ja Rakennustaiteen seura vuonna 1967. Mitalin jakamisesta vastaa perustajien lisäksi Alvar Aalto -säätiö ja Helsingin kaupunki. Alvar Aalto -mitali täytti 50 vuotta vuonna 2017. Tämän kunniaksi mitali jaettiin poikkeuksellisesti kahden vuoden kuluttua edellisestä mitalista. Mitalin juhlavuonna voittanut kiinalainen arkkitehti Zhang Ke kuuluu Kiinan nouseviin nykyarkkitehteihin. Zhang Ken sai oman väliaikaisen näyttelynsä mitalin voittamisen myötä Arkkitehtimuseossa.

Museon näyttelyt

Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900-1970 on museon pysyvä näyttely se tarkastelee 1900-luvun rakentamisen historiaa ottaen huomioon taloudessa, politiikassa ja tekniikassa tapahtuneen kehityksen. Rakentamisen määrään ja arkkitehtuurin muotokieleen vaikuttaa kaikki nämä tekijät. Näyttelyssä on esillä erivuosikymmenien tyylipiirteitä, teknisiä ratkaisuja, materiaaleja ja sisustuksia. Näyttelyä täydentää Elina Standertskjöldin kolmiosainen kirjasarja nimeltään Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900-1920, 1930-1950 ja 1960-1980. Teoksen viimeinen osa ilmestyi kesäkuussa 2011. Näyttelystä on myös tehty nettipeli koululaisille ja muille kiinnostuneille. Peli kertoo arkkitehtuurista eri vuosikymmenille tyypillisten rakennusten kautta.

Vuosi sairaalasuunnittelua

Vuosi sairaalasuunnittelua – Paatelat arkkitehteina on yksi museon väliaikaisista näyttelyistä. Näyttely on museossa 5.12.2018-24.2.2019 välisenä aikana. Paatelan arkkitehtisuku on harvinainen esimerkki perheestä, joka on ehtinyt toimia alalla sadan vuoden ajan. Suku tunnetaan erityisesti sairaala-arkkitehtuuristaan. Näyttely esittelee perheen perustamien eri arkkitehtitoimistojen pitkäaikaista työskentelyä viidentoista esimerkkikohteen avulla.Interplay of cultures on museon toinen väliaikainen näyttely. Tämä näyttely on museossa 26.9.2018-24.2.2019 välisen ajan. Sen tarkoituksena on kertoa maailman huonosta tilasta. Ja miten elinympäristömme muuttuu jatkuvasti globalisaation ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Myös kaupungistuminen vaikuttaa tähän. Tämän näytelyn on tarkoitus toimia Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen 25-vuotisjuhlana. Samalla näyttely käsittelee muutosta arkkitehtien työssä ja ammattikuvassa.

Pakolaiselämän haasteet

Pakolaisuus saattaa usein, varsinkin hyvinvointivaltion kansalaiselle, olla käsitteenä hyvinkin  kaukainen ja vieras. Omakohtaisen kokemuksen puuttuessa, on varsin hankalaa ja ehkä vähemmän mielekästä paneutua asiaan sen suuremmalla intensiteetillä. Nykyään pakolaisuus tosin koskettaa valtiotamme hyvinkin merkittävästi, joten ehkä olisi aika kiinnostua aiheesta ja uhrata sille ajatus, jos toinenkin.  Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Suomeen Chilestä jo 1970-luvulla, mutta vasta suurten massojen saapuessa Somaliasta 1990-luvun alussa, myös Suomessa pakolaisuus alkoi näkyä ympärillämme selvemmin. Suomeen saapui vuonna 2015 turvapaikanhakijoita kaikkiaan 32 476. Viimeistään tässä vaiheessa aiheesta syntyi varsinainen kuuma peruna, ainakin poliittisissa keskusteluissa, mutta myös arkisesti kansalaisten kesken. Asiaa on puitu moneen otteeseen, monesta eri näkökulmasta. Jokaiselle varmasti tekee hyvää tarkastella aihetta nimenomaan myös pakolaisten kannalta ja näin päästä lähemmäs pakolaisuuden todellisia syitä, sekä oppia ymmärtämään myös tarinan toinen puoli.

Millaista on olla pakolainen?

Millaista on olla pakolainen?

Jos et omakohtaisesti ole joutunut kokemaan pakolaisuutta, on mahdotonta täysin ymmärtää sen aiheuttamaa pelkoa, epävarmuutta ja ahdinkoa. On helppo kritisoida silloin, kun itse ei ole tarinan päähenkilönä ja mielipiteen muodostaminen on yksinkertaisempaa, jollei ole katsonu asiaa puolueettomasi kaikista näkökulmista. Pakolaisella tarkoitetaan nimenomaan henkilöä, joka on syystä tai toisesta, joutunut pakenemaan omasta kotimaastaan, jouduttuaan esimerkiksi omaa uskontoaan, rotuaan tai mielipiteitään koskevan vainon kohteeksi. Henkilö on siis suuressa vaarassa päivittäisessä elämässään, eikä häntä voida palauttaa takaisin kotimaahansa. Pakolais-status edellyttää myös myöntävää turvapaikkapäätöstä ja tähän liittyen on olemassa erikseen vuonna 1951 määritetty Geneven Pakolaissopimus. Tämä siis tarkoittaa, että eivät suinkaan kaikki kotimaastaan paenneet ole automaattisesti pakolaisia. Millaista pakolaiselämä todellisuudessa onkaan? Millaista on jättää oma koti, ystävät, tutut tavat ja käytännöt? Täysin vieraassa maassa ja vieraassa kulttuurissa toimiminen on tietysti suuri haaste ja pelkästään jokapäiväisten asioiden hoitaminen voi olla lähes mahdotonta.Uuden kielen oppiminen on aina haastavaa ja vaatii aikaa, varsinkin varttuneempaan ikään ehtineillä. Elämä pitää rakentaa uudelleen, ihan alusta alkaen. Vaikka pakolaiset yleensä saavat valtion apua, niin rahallisesti, kuin tukemaan päivittäisiä toimia, on moni silti äärimmäisen yksinäinen ja peloissaan. Pakolaisiin kuuluu kaikenlaisia ihmisiä. Yksinäisistä nuorista vanhuksiin ja suurperheisiin. Lapset on ruokittava ja itsestäkin huolehdittava. Matka suuren uhan alta uuteen, omituiseen kotimaahan, on yleensä pitkä ja täynnä ongelmia ja epävarmuutta. Uuvuttavan prosessin jälkeen, on kova paine päästä osaksi yhteiskuntaa ja saada elämä taas järjestykseen. Monet kärsivät traumojen aiheuttamista henkisistä ongelmista, joista ei välttämättä ole ketään, kenelle puhua. Turvapaikanhakijat sijoitetaan yleensä ihan ensimmäiseksi niin kutsuttuihin vastaanottokeskuksiin. Siellä he viettävät määrittelemättömän ajan, mutta yleensä siihen asti, kunnes heidän tilanteensa on “käsitelty”.

vastaanottokeskus

Vastaanottokeskuksissa pakolaiset yleensä tutustuvat muihin ja luovat ensimmäisiä kaverisuhteita. Todellinen arki tulee vastaan siinä vaiheessa, kun on aika lähteä vastaanottokeskuksesta rakentamaan elämää, yleensä varsin heikoin avuin. Ilman kielitaitoa, koulutusta tai tukiverkkoa, on äärimmäisen haastavaa löytää työpaikkaa tai mieluisaa asuntoa. On otettava vastaan se, mitä sattuu saamaan. Myös korkeastikoulutetut henkilöt joutuvat usein kielitaidon puuttuessa tyytymään matalapalkkaiseen työhön ja elintaso saattaa jopa laskea huomattavasti verrattuna siihen, mitä se oli niinä aikoina, kun kotimaassa vielä oli turvallista elää. Kotiutumisen haasteena esiintyvät usein myös ympäristön tuomat asenteet. Pakolaisiin ja maahanmuuttajiin kohdistuva suvaitsemattomuus ja suoranainen rasismi ovat monille jokapäiväinen ongelma. On äärimmäisen raskasta tuntea olevansa ei-toivottu tai jopa pelätty. Suomessa ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa tasaista tahtia ja jokaisen on viimeistään tässä vaiheessa viisainta hyväksyä, että maailma muuttuu ja jokainen valtio monikansallistuu vääjäämättä, halusimme sitä tai emme. Maailma on parempi paikka ollessaan kaikille avoinna, ja monikansallisuus tuo tullessaan myös lukemattomia uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia. Pakolaiselämä on täynnä haasteita ja kotiutuminen vie vuosikausia. Jokaisella tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet hyvään ja turvalliseen elämään. Tästä ainakin voimme varmasti jokainen olla yhtämieltä.

Sosiaalinen vaikutus

Psykologit ovat käyttäneet vuosikymmeniä tutkiessaan sosiaalisen vaikutusvallan voimaa ja tapaa, jolla se manipuloi ihmisten mielipiteitä ja käyttäytymistä. Erityisesti sosiaalinen vaikutus viittaa tapaan, jolla yksilöt muuttavat ajatuksiaan ja toimiaan vastatakseen sosiaaliryhmän, sosiaalisen roolin tai vähemmistön vaatimuksia ryhmässä. Useimmat meistä kohtaavat sosiaalista vaikutusta monissa eri muodoissa säännöllisesti. Esimerkiksi opiskelija voi muuttaa käyttäytymistään käyttäytyäkseen enemmän kuin muut luokan opiskelijat. Lisäksi meihin vaikuttavat sellaisten ihmisten pyynnöt, joita pidetään hallintovirkamiehinä. Työntekijä seuraa esimerkiksi esimiehensä käskyjä miellyttääkseen heitä. Yksilön toimiin, reaktioihin ja ajatuksiin vaikuttavat esimerkiksi muut ihmiset tai ryhmät. Sosiaalista vaikutusta ovat muun muassa vertaispaine ja vakuuttaminen. Sosiaalisen vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttaa ryhmän koko, tilanne, persoona ja sukupuoli. Konformismi on sosiaalipsykologian ilmiö, joka tarkoittaa yksilön mukautumista ryhmään tai enemmistöön. Jos ihmiselle näytetään kuva inhon irvistyksestä ja muut ihmiset ryhmässä kertovat, että kuvassa on vihaiset kasvot, ihmisillä on tapana vakuuttua, että näytetyssä kuvassa on oikeasti vihaiset kasvot. Solomon Asch oli yhdysvaltalainen psykologi ja sosiaalipsykologian pioneeri. Asch tuli kuuluisaksi 1950-luvulla sosiaaliseen paineeseen liittyvistä kokeista, jotka osoittivat, sosiaalisen paineen vaikuttavan ihmisen käsitykseen mikä on oikein ja mikä väärin. Yhdessä hänen kokeessaan kuusi valekoehenkilön sekaan laitettiin yksi oikea koehenkilö. Heille näytettiin neljää erillistä janaa. Yksi janoista oli selkeästi yhtä pitkä kuin ensimmäinen jana. Koehenkilöitä pyydettiin kertomaan mikä tämä yhtä pitkä jana oli. 33% oikeista koehenkilöistä vastasi väärin, koska valekoehenkilöt vastasivat väärin. Vuonna 1958 Harvardin psykologi Herbert Kelman tunnisti kolme laajaa yhteiskunnallisen vaikutuksen lajiketta. ”Vaatimustenmukaisuus” on sitä, kun ihmiset näyttävät olevan samaa mieltä muiden kanssa, mutta pitävät erilaiset mielipiteensä itsellään. ”Tunnistaminen” on sitä, kun joku, jota pidetään ja arvostetaan, vaikuttaa ihmisiin, kuten kuuluisa julkisuuden henkilö. ”Sisäistyminen” on sitä, kun ihmiset hyväksyvät uskon tai käyttäytymisen ja hyväksyvät sen sekä julkisesti että yksityisesti.

Morton Deutsch ja Harold Gerard

Morton Deutsch ja Harold Gerard kuvailivat kahta psykologista tarvetta, jotka johtavat ihmisten mukautumiseen toisten odotuksiin. Näihin kuuluvat tarve olla oikeassa eli informatiivinen sosiaalinen vaikutus ja tarve olla tykätty eli normatiivinen sosiaalinen vaikutus. Informatiivinen vaikutus tulee esiin, kun ihmiset ovat epävarmoja, joko siksi, että ärsykkeet ovat luonteeltaan moniselitteisiä tai koska olemassa on sosiaalisia erimielisyyksiä. On monia syitä, miksi ihmiset sallivat sosiaalisten vaikutusten vaikuttaa heidän ajatuksiinsa ja käyttäytymiseensä. Yksi syy on se, että usein noudatamme ryhmän normeja tullaksemme hyväksytyksi. Jalkapallojoukkueen kannattajat käyttävät vapaaehtoisesti joukkueensa paitoja tunteakseen olevansa osa ryhmää.

Sosiaalisen vaikutuksen tyypit

Normatiivisessa sosiaalisessa vaikutuksessa ihmiset haluavat sopia ystäviensä ja kollegojensa keskuuteen. Tämä yhteensopivuus enemmistön kanssa voi tarkoittaa sitä, että ihmiset seuraavat ystävien joukossa suosittuja muodin suuntauksia, hyväksyvät uskonnollisen ryhmän rituaaleja tai katsovat tiettyä tv-ohjelmaa, koska kollegat keskustelevat siitä. Sosiaalinen vaikutus ja vaatimustenmukaisuus on toinen sosiaalisen vaikutuksen tyyppi. Siinä sosiaalista vaikutusvaltaa on useita muotoja. Yksi tälläisen vaikutuksen tyyppi on vaatimustenmukaisuus, eli kun henkilö hyväksyy muiden mielipiteitä ja käyttäytymistä. Tätä tapahtuu usein ryhmissä, kun yksilö noudattaa ryhmän enemmistön noudattamia sosiaalisia normeja. Käyttäytymisvaatimukset voivat myös vaikuttaa ryhmän jäsenten toimintaan, henkilö käyttäytyy samalla tavalla kuin muut ryhmässä.

Julkinen- ja yksityinen vaatimustenmukaisuus

Julkinen- ja yksityinen vaatimustenmukaisuus: Julkinen vaatimuksenmukaisuus edellyttää, että henkilön käyttäytyminen vastaa toisten odotuksia. Esimerkiksi opiskelija voi kertoa pitävänsä rock-yhtyeestä, koska kaikki hänen ystävänsä kuuntelevat sitä. Tosi asiassa hän ei pidäkkään heidän musiikkista. Yksityinen vaatimuksenmukaisuus tapahtuu, kun henkilö sisäistää ryhmän näkemykset ja hyväksyy enemmistön mielipiteensä omakseen. Esimerkiksi opiskelija kuuntelee rock-yhtyeen musiikkia, josta hänen ystävänsä pitää. Ajan mittaan hän ymmärtää, että hän nauttii myös tämäntyyppisestä musiikista.

Sosiaalinen suunnittelu

Sosiaalinen suunnittelu tarkoittaa suunnittelua, jossa huomioidaan suunnittelijan rooli ja vastuu yhteiskunnassa sekä suunnitteluprosessi sosiaalisten muutosten aikaansaamiseksi. Suunnittelu-maailmassa sosiaalinen muotoilu määritellään joskus suunnitteluprosessiksi, joka auttaa parantamaan ihmisten hyvinvointia ja toimeentuloa. Sosiaalisen suunnittelun on innoittanut muun muassa Victor Papanekin ajatus siitä, että suunnittelijat ja luovat ammattilaiset ovat vastuussa ja voivat aiheuttaa todellista muutosta maailmassa hyvän suunnittelun avulla. Papanek kirjoittaa vastuullisesta suunnittelusta. Suunnittelijat voivat edistää ekologisempien tuotteiden suunnittelua valitsemalla huolellisesti käyttämänsä materiaalit. Papanek huomauttaa myös ihmisten tarpeiden suunnittelusta eikä heidän toiveistaan. Vastuullinen suunnittelu sisältää monia suuntia ja yksi niistä on kolmannen maailman muotoilu. Suunnittelijoilla on vastuu suunnitteluprosesseissa tekemistään valinnoista. Suunnittelu-maailman sosiaalisen suunnittelun ajattelu liittyy inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kehittämiseen uusilla tuotteilla ja prosesseilla, jotka ovat kannattavia. Prosessien kannattavuus ja omistajuus ovat kestävän kehityksen kulmakiviä. Toinen tekijä, joka edistää tämän sosiaalisen muotoilun määritelmän kehittämistä, on Victor Margolin. Hän kirjoittaa ”suunnittelijan kyvystä kuvitella ja antaa muotoa materiaalisille ja aineettomille tuotteille, jotka voivat käsitellä inhimillisiä ongelmia laajasti ja edistää sosiaalista hyvinvointia.” Tämä ideologia on sellainen, minkä ympärille sosiaalinen muotoilu on rakennettu. Tässä mielessä sosiaalinen muotoilu on toimintaa, jota ei pitäisi rajata hyväntekeväisyyteen, avun lahjoituksiin, apuun jne. Se ei ole vapaaehtoista työtä, vaan sitä tulisi pitää ammatillisena panoksena, jolla on merkitystä paikallisen taloudellisen kehityksen tai toimeentulon kannalta. Samaan aikaan sosiaalinen muotoilu haastaa myös perinteisen suunnittelumallin.

Jacque Fresco

Toinen lähtökohta sosiaalisen suunnittelun hahmottelemiseksi on strateginen ajattelu suunnittelusta. Perinne ja markkinatalous voidaan asettaa keskenään vuorovaikutukseen mieluummin kuin kilpailuun. Jacque Fresco ehdottaa, että sosiaalisten järjestelmien tulevaisuus on suunniteltava tieteellisellä menetelmällä. Sosiaalista suunnittelua voidaan sitten pitää prosessina, joka johtaa inhimillisiin valmiuksiin, mikä puolestaan ​​edistää heidän hyvinvointiaan. Kuten Amartya Sen kirjoittaa, köyhyyttä pidetään kyvyttömyytenä. Keskittymällä valmiuksiin pikemminkin kuin palkkatuloihin Amartya Sen ehdottaa, että elämän eri sosiaalisiin näkökohtiin keskittymällä voi edistää yleistä kehitystä. Sosiaalisen suunnittelun prosessien ymmärtäminen ja käyttäminen voi edistää toimeentulon parantamista.Toinen sosiaalisen suunnittelun ulottuvuus keskittyy sellaisten järjestelmien suunnitteluun, jotka liittyvät viestinnän elementteihin, uuteen tuotekehitykseen ja ympäristöön. Väitetään, että mikään yksittäinen suunnittelualue ei yksinään riitä kestävän sosiaalisen kehityksen edistämiseen. Tarvitaan suunnittelujärjestelmä, joka kattaa kaikki suunnittelun alat kohti avointa järjestelmää, jossa on useita, itsesäätyviä ja toisiaan täydentäviä toimijoita, jotka pyrkivät näkemään löyhästi määritellyistä yhteisistä tavoitteista. Suunnittelun ulkopuolella maailman sosiaalinen muotoilu näkyy useissa ammatillisissa ympäristöissä. Olemassa on kasvava määrä taiteilijoita, erityisesti Skandinaviassa, jotka käyttävät termiä sosiaalinen suunnittelu kuvaamaan työnsä. Käytännön alalla sosiaaliseen muotoiluun voidaan kuitenkin juurtua tarkemmin kehitysmaiden konteksteissa, eriarvoisissa tiloissa, joissa muotoilu ei ole pelkästään yritys palvella harvoja, vaan monta samanaikaisesti. Tämä lähestymistapa otetaan erityisesti huomioon Amedkarin yliopistossa. Sosiaalista suunnittelua käytetään myös yhä enemmän yhteiskunnallisen suunnittelun kuvaamiseen. Tämä määritelmä merkitsee käsitystä ihmisen aikaansaamasta todellisuudesta, jota ihminen voi näin ollen muuttaa ja jota ihmiset muuttavat koko ajan. Tässä mielessä sosiaalinen muotoilu on väistämätöntä. Sosiaalinen todellisuus syntyy kaikkien yksittäisten toimien summan seurauksena.

  Sosiaalisen suunnittelun oma-aloitteisuutta

  Sosiaalisen suunnittelun oma-aloitteisuutta

Marylandin instituutin taidekorkeakoulun sosiaalisen suunnittelun keskus on sitoutunut osoittamaan muotoilun arvoa monimutkaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa. World Design Research Initiative pyrkii tutkimaan sosiaalisen, hyvinvoinnin ja vastuullisen suunnittelun kannalta tärkeitä kysymyksiä sekä tuottamaan teoriaa sekä sovellettavia järjestelmiä tai malleja. Wienin ammattikorkeakoulussa on maisterin tutkinto, joka on omistettu kaupunkien sosiaalisten järjestelmien haasteisiin ja niihin liittyviin kysymyksiin. Ohjelma on suunnattu eri alojen tutkinnon suorittaneille, jotka käyttävät monialaisia ​​työryhmiä. Espanjassa Diseño Social pyrkii integroimaan yhteiskunnallisesti kiinnostuneita suunnittelijoita ja kansalaisjärjestöjä auttamaan heitä parantamaan viestintänsä laatua joko muotoilusta tai suunnittelijoiden ja järjestöjen välisestä yhteydestä. Se käynnistettiin vuonna 2011.

Sosiaalinen muutos

Sosiaalinen muutos on yhteiskunnan sosiaalisen järjestyksen muutos. Sosiaalinen muutos voi olla luonteen, kulttuuristen symbolien, sosiaalisten instituutioiden, sosiaalisen käyttäytymisen, arvojärjestelmien tai sosiaalisten suhteiden muutoksia. Sosiaalinen muutos voi viitata yhteiskunnalliseen kehitykseen tai filosofiseen ajatukseen. Se voi viitata myös sosiaaliseen vallankumoukseen, kuten sosialistiseen vallankumoukseen, tai muihin yhteiskunnallisiin liikkeisiin, kuten naisten äänioikeuteen tai kansalaisoikeuksien liikkeeseen. Sosiaalisia muutoksia voivat ohjata kulttuuriset, uskonnolliset, taloudelliset, tieteelliset tai teknologiset voimat.Erilaiset teoreettiset koulut korostavat muutoksen eri näkökohtia. Marxistinen teoria viittaa siihen, että tuotantomuotojen muutokset voivat johtaa muutoksiin luokkajärjestelmissä, mikä voi johtaa muihin uusiin muutosmuotoihin. Toinen näkemys on konfliktiteoria, joka toimii laajalla pohjalla, joka sisältää kaikki toimielimet. Painopisteenä ei ole pelkästään ristiriitaisia ​​näkökohtia, koska konflikti, joka on väistämätön, aiheuttaa myös muutoksia. Yksi selkeimpiä muutoksia tällä hetkellä on maailman suhteellisen väestömäärän muutos maiden välillä. Viime vuosikymmeninä kehitysmaista on tullut kehittyneitä maita suurempi osa maailman väestöstä. Se kasvoi vuoden 1950 68 prosentista 82 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Kiina ja Intia ovat edelleen suurimpia maita, joita seuraa Yhdysvallat kaukana kolmantena.

Sosiaalisen muutoksen teorioita

Georg Wilhelm Friedrich Hegel

Muutos tulee kahdesta suunnasta. Yksi niistä on satunnaiset tai ainutlaatuiset tekijät, kuten ilmasto ja sää. Toinen on järjestelmälliset tekijät, kuten vakaa hallitus ja riittävät käytettävät resurssit. Sosiaalinen muutos on usein yhdistelmä järjestelmällisiä ja satunnaisia ​​tekijöitä. Sosiaalisessa muutoksessa on useita erilaisia teorioita, kuten hegeliläinen, marxilainen, kuhnilainen, heraklitanilainen ja daoistilainen. Näistä suosituin on hegeliläinen.Georg Wilhelm Friedrich Hegel oli saksalainen filosofi ja tärkeä saksalaisen idealismin hahmo. Hän eli vuosina 1770-1831. Hän saavutti laajaa suosiota elinaikanaan. Hegelin tärkein saavutus oli hänen erottuvan idealismin kehittäminen, jota joskus kutsuttiin absoluuttiseksi idealismiksi. Hänen henkifilosofiansa yhdistää käsitteellisesti psykologian, valtion, historian, taiteen, uskonnon ja filosofian. Hegel on vaikuttanut moniin ajattelijoihin ja kirjailijoihin, joiden omat kannat vaihtelevat suuresti. Maurice Merleau-Ponty kirjoitti, että ”kaikki viime vuosisadan suuret filosofiset ajatukset, kuten Marxin ja Nietzschen filosofiat, fenomenologia, saksalainen eksistentialismi ja psykoanalyysi saivat alkunsa Hegelistä. Vuonna 1818 Hegel hyväksyi Berliinin yliopiston filosofian puheenjohtajan uudistetun paikan, joka oli jäänyt avoimeksi Johann Gottlieb Fichte’n kuoleman jälkeen vuonna 1814. Hänen maineensa levisi ja hänen luentonsa houkuttelivat opiskelijoita kaikkialta Saksasta ja sen ulkopuolella. Klassinen hegeliläinen dialektinen muutosmalli perustuu vastakkaisten voimien vuorovaikutukseen. Alkuvaiheesta lähtien, väitöskirja, jonka Antithesis vastustaa, tuottaa ensin konfliktin, minkä jälkeen se johtaa uuteen synteesiin. Heinrich Moritz Chalybäus totesi, että Hegelian dialektiikka, joka esitetään yleensä kolminkertaisella tavalla, käsittää kolme kehitysvaiheita: opinnäytetyön, joka johtaa sen reaktioon antiteesiin, joka on ristiriidassa väitöskirjan kanssa ja näiden kahden välinen jännitys ratkaistaan ​​synteesin avulla. Yksinkertaisemmin sanottuna ongelma johtaa reaktioon, joka johtaa ratkaisuun. Vaikka tämä malli on usein nimetty Hegelin mukaan, hän ei koskaan käyttänyt tätä erityistä formaattia. Hegel myönsi tämän terminologian Kantille.

Thomas Kuhn

Toisaalta Hegel käytti kolmiarvoista loogista mallia, joka on hyvin samanlainen kuin antiteesimalli, mutta Hegelin tavallisimmat termit olivat: abstrakti-negatiivinen-konkreettinen. Tämä kaava viittaa mahdolliseen alkututkimuksen virheeseen tai ehkä epätäydellisyyteen.Marxismi esittää dialektisen ja materialistisen historian käsitteen; Ihmiskunnan historia on perustavanlaatuinen taistelu yhteiskunnallisten luokkien välillä.Tieteenfilosofi, Thomas Kuhn väittää, että ihmiset todennäköisesti käyttävät selvästi käyttökelvotonta paradigmaa, kunnes parempi paradigma on yleisesti hyväksytty.Kreikan filosofi Herakleitos käytti joen metaforaa puhuessaan muutoksesta.Herakleitoksen mallia voidaan ajatella rinnakkain elävän organismin kanssa, joka pysyy hengissä on jatkuvasti muututtava. Kiinan filosofinen teos Dao De Jing, käyttää veden metaforaa muutoksen selittämiseen. Vesi vaikkakin pehmeä, kuluttaa lopulta kivenkin. Tämän muutoksen mallin on oltava luonnollinen, harmoninen ja vakaa, vaikkakin huomaamaton.

Pakolaiset Suomessa

Pakolaistilanne on pahempi kuin koskaan ennen, jopa 66 miljoona ihmistä on paennut kotimaastaan erilaisten konfliktien takia. Vähävaraisemmat valtiot kantavat isoimman vastuun maailman pakolaisista ja jopa 80% pakolaisista asuukin kehitysmaissa. Libanonissa asuu väkilukuunsa nähden eniten pakolaisia, mutta määrällisesti pakolaisia on eniten Turkissa. Koko Euroopassa on vain 3,5 % maailman pakolaisista.

Suomen pakolaistilastoja

Suomessa oli vuoden 2017 lopussa 249 500 ulkomaalaista, joista ylivoimaisesti suurimmat kansalaisuusluokat olivat virolaiset ja venäläiset. Pakolaistaustaisia heistä on vain hyvin pieni osa. Vuonna 2018 eniten pakolaisia tai turvapaikanhakijoita saapui Irakista ja Afganistanista ja vuonna 2019 Suomi ottaa hätäevakuoituja kiintiöpakolaisia Syyriasta ja Kongosta. Suomessa uusimaan alue on suurin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sijoittaja. Kiintiöpakolaisia otetaan vuosittain 750 henkilön verran, joka on hyvin pieni luku verraten esimerkiksi Ruotsiin, jossa kiintiöpakolaisia otetaan vuosittain jopa 5000. Suomessa pakolaisia ollaan vastaanotettu noin 50-vuoden ajan, joka on kansainvälisellä tasolla hyvin lyhyt aika. Ensimmäiset pakolaiset saapuivat suomeen Vietnamista jo 70-luvulla, mutta kansalle pakolaisuus tuli tutuksi vasta 90-luvun alkupuolella, jolloin suomeen saapuivat ensimmäiset pakolaisryhmät Somaliasta.

Mikä pakolainen?

Mikä pakolainen?

Pakolainen on henkilö, joka on lähtenyt kotimaastaan pakoon, joko sotaa, uhkaa tai vainoa, joka voi johtua esimerkiksi henkilön rodusta, mielipiteestä tai uskonnosta. Pakolainen on näin ollen saanut kansainvälistä suojelua muusta kuin kotimaastaan. Henkilöstä tulee pakolainen, kun hän on saanut toisesta valtiosta turvapaikan. Kiintiöpakolaiset ovat YK:n valitsemia henkilöitä, jotka katsotaan olevan erityisen uhan alla, jolloin status on voitu saada jo ennen sijoitusta.

Käsitteet selville

Pakolainen, turvapaikanhakija sekä maahanmuuttaja ovat kaikki eri käsitteitä. Turvapaikanahakija on henkilö, joka ei ole vielä vastaanottanut turvapaikkaa. Turvapaikanhakijat hakevat suojelua itsenäisesti. Vain pieni osa turvapaikanhakijoista saa ”pakolaisstatuksen”. Turvapaikanhakija voi kuitenkin saada oleskeluluvan, mikäli henkilön tilanne oikeuttaa toissijaiseen suojeluun. Henkilöstä tulee turvapaikanhakija esimerkiksi saapumalla maahan ja ilmoittautumalle rajalla turvapaikanhakijaksi. Maahanmuuttaja on henkilö, joka muuttaa toiseen maahan aivan kuten me suomalaiset olemme muuttaessamme vaikka Espanjan auringon alle. Useat suomalaiset ovat myös esimerkiksi Lapin sodan aikaan lähtenyt pakolaisiksi muihin pohjoismaihin.

Pakolaiset ja Suomen kansa

Pakolaiset ja koko maahanmuutto politiikka ovat saaneet osakseen paljon kritiikkiä Suomessa. Viime vuosina yleistyneet terroristiset teot Euroopassa ovat kylväneet pelkoa ja lisänneet muun muassa rasismia Suomessa. Turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ovat pilanneet yleisesti ulkomaalaisten mainetta, vaikka suhteessa rikoksia tekevien henkilöiden määrät olisivatkin hyvin pieniä. Keskustelupalstat täyttyvät valheista, luuloista ja yleistyksistä. Suomessa vallitseva epätietoisuus sekä vahvat ennakkoluulot tuntemattomasta aiheuttavat suurta kohua ja jakavat mielipiteitä. Suomeen onkin perustettu erilaisia ääriliikkeitä ja mielenosoituksia, joilla vastustetaan pakolaisia, maahanmuuttajia ja koko maahanmuuttopolitiikkaa. Useat suomalaiset ovatkin keskustelleet, että nämä ääriliikkeet itsessään aiheuttavat kansalaisille pelkoa. On myös mielenkiintoista huomata, että nämä Suomen valtion omat kasvatit, jotka ovat syystä tai toisesta ajautuneet työttömyyteen, päihteisiin tai muuten menettäneet elämänhallintansa, ovatkin yksi suurimmista maahanmuuttoa vastustavista ryhmistä. Suomi on yksi vähiten pakolaisia ottavista maista Euroopassa. Suuret ikäluokat vanhenevat lähivuosina jaesimerkiksi hoitoalalle ei löydy suomalaisista riittävästi työntekijöitä. Suomi tarvitsee ihmisiä ulkopuolelta.

 Kansainvälinen suojelu on ihmisoikeus

Euroopan ihmisoikeussopimus

Turvapaikanhakeminen on kaikille kuuluva ihmisoikeus, josta ollaan sovittu esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, YK: n kidutuksenvastaisessa sopimuksessa sekä Geneven pakolaissopimuksessa. Maahanmuuttopolitiikka kiristyy kiristymistään ja jokaisen tilanne tutkitaan yksitellen, monet turvapaikanhakijat saavatkin kielteisen päätöksen, ellei henkilön tilannetta katsota riittävän uhkaavaksi, joka oikeuttaisi turvapaikkaan. Vuonna 2018 5805 henkilöä sain kielteisen oleskelulupa päätöksen ja jopa 1823 turvapaikanhakijalta evättiin kansainvälinen suojelu. Viimeisen vuoden aikana maahanmuuttopolitiikassa tehtiin uudistuksia, kuten maahanmuuttoviraston vastuuttamista päätöksen teoissa.Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia, mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Mikäli haluat tukea avuntarvitsijoita, voit tehdä lahjoituksia tai tarjota muuta suoraa apua vastaanottokeskuksiin tai esimerkiksi auttaa järjestöjen kuten Suomen pakolaisapu järjestön kautta.

Pakolaisena asuminen Suomessa

Kotoutuminen tarkoittaa sitä, että asetut Suomeen asumaan ja opit tarvittavia tietoja ja taitoja, joita tulet tarvitsemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Tällaisten taitojen oppimista auttavat muun muassa kielen oppiminen, työpaikan tai opiskelupaikan löytäminen sekä kontaktien saaminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomessa sinulla on paljon erilaisia palveluita, jotka auttavat sinua kotoutumaan, työllistymään ja oppimaan kieltä. Kotoutumissuunnitelma, kotoutumiskoulutus ja alkukartoitus ovat esimerkkejä tällaisista palveluista. Myös perheenjäsenilläsi on oikeus näihin palveluihin, jos he muuttavat kanssasi Suomeen. Jokaisella maahanmuuttajalla on oikeus saada perustietoa Suomesta, tämän takia oleskeluluvan saatuasi saat kirjallisesti tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä, oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi sekä palveluista, jotka tulevat auttamaan sinua kotoutumaan. Suomessa asuvan oikeuksiin kuuluu muun muassa oikeus yhdenvertaiseen kohteluun, oikeus ilmaista mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti, ketään ei voida tuomita kuolemantuomioon tai kiduttaa sekä jokainen saa valita asuinpaikkansa ja matkustaa maassa vapaasti.

Lisätietoa kotoutumispalveluista

Työllisyys- ja taloudellisen kehityksen toimisto

Alkukartoituksen tarkoituksena on arvioida mitkä palvelut auttaisivat sinua kotoutumaan. Siinä selvitetään esimerkiksi koulutuksesi, työkokemuksesi ja kielitaitosi. Alkukartoitus suoritetaan useimmiten työ- ja elinkeinotoimistossa, mutta se voidaan suorittaa myös koulurakennuksessa, tämä riippuu asuinkunnastasi. Voit itse myös pyytää työ- ja elinkeinotoimistosta tai kotikuntasi sosiaalitoimistosta alkukartoitusta. Alkukartoituksen jälkeen sinulle tehdään mahdollisesti myös kotoutumissuunnitelma. Kotoutumissuunnitelma tehdään muun muassa, jos olet työtön työnhakija, sinä saat toimeentulotukea tai olet alle 18-vuotias, eikä sinulla ole huoltajaa Suomessa. Kotoutumissuunnitelmaan kirjataan kaikki asiat mitkä tulevat auttamaan sinua kotoutumaan Suomeen, kuten suomen kielen opiskelua, muita opintoja ja työharjoitteluja. Voit tehdä kotoutumissuunnitelman työ- ja elinkeinotoimistossa tai sosiaalitoimistossa. Kotoutumissuunnitelma on tehtävä viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisestä oleskeluluvastasi. Kotoutumissuunnitelman kesto riippuu avuntarpeestasi, mutta useimmiten se kestää kolme vuotta. Erityistapauksissa se voi olla voimassa jopa viisi vuotta. Kotoutumissuunnitelman teon jälkeen on tärkeää, että seuraat sitä. Työ- ja elinkeinotoimisto ohjaa sinut tarvittaessa kuntoutumiskoulutukseen. Koulutukseen liittyy joko suomen tai ruotsin kielen opiskelua ja suomalaiseen yhteiskuntaan sekä kulttuuriin tutustumista.

Suomalaista arkielämää ja siihen tarvittavat tiedot

pankki

  Tulet tarvitsemaan pankkitilin raha-asioittesi hoitoon. Pankkitilin avaamiseen tarvitset passin, ulkomaalaisen henkilökortin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen. Kun avaat pankkitilin, pankin täytyy lain mukaan pyytää selvennystä pankkitilin käyttötarkoituksesta. Pankki myös tarvitsee nimesi, henkilötunnuksesi sekä suomalaisen osoitteesi. Avatessasi pankkitiliä sinun kannattaa hakea myös verkkopankkitunnuksia. Sinut tunnistettua ja henkilöllisyytesi todennettua poliisi voi myöntää sinulle ulkomaalaisen henkilökortin. Ulkomaalaisen henkilökortilla voit todistaa henkilöllisyytesi Suomessa. Henkilöllisyyskorttia voit käyttää muun muassa pankkitilin avaamisessa, sitä ei kuitenkaan voi käyttää matkustusasiakirjana, kun matkustat ulkomaille.Kotivakuutuksen ottaminen on erittäin hyvä idea asumista varten. Se korvaa esimerkiksi vahinkoja, jotka sattuvat huonekaluillesi tai muille esineillesi. Jos sinulla on käytössä oma ajoneuvo on sinun otettava myös liikennevakuutus. Nämä molemmat vakuutukset saa vakuutusyhtiöiltä. Jos tarvitset suomalaista henkilövakuutusta, tarvitset yleensä suomalaisen Kela-kortin. Henkilövakuutuksia ovat muun muassa tapaturmavakuutus ja henkivakuutus. Suomalaisen puhelinliittymän ostettuasi saat suomalaisen puhelinnumeron. Liittymää avatessasi tarvitset suomalaisen henkilötunnuksen ja suomalaisen osoitteen. Useimmat asiat voi hoitaa internetin avulla Suomessa. Internet-yhteys kannattaa hankkia mahdollisimman nopeasti Suomeen muutettuasi. Suomen hintataso on korkea. Esimerkiksi ruoka ja palvelut maksavat Suomessa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Julkinen liikenne Suomessa on hyvin toimiva. Junalla ja linja-autolla voi matkustaa melkein kaikkialle Suomessa. Myös lentoreitit Suomen sisällä, ja ulkomaille, on hyvin kunnossa. Suomessa voi suorittaa ajokortin 18-vuotta täytettyään. Suomen ilmasto on kylmempi, kuin monissa muissa maissa. Keskilämpötila talven aikana on alle nolla celsius-astetta ja kesäisin useimmiten päälle +10 celsius-astetta. Suomessa on lähes 200 sanomalehteä. Suomessa on myös neljä julkista televisiokanavaa ja useita kaupallisia televisiokanavia.

Euroopan pakolaiskriisi

Euroopan pakolaiskriisi alkoi vuosien 2014 ja 2015 aikana, jolloin suuria määriä pakolaisia siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita pyrki Eurooppaan enimmäkseen Aasiasta ja Afrikasta. Suurin osa turvapaikanhakijoista tuli Eurooppaan Välimeren yli ja Balkanin niemimaan kautta. Yleisimmät maat joista tultiin Eurooppaan Välimeri ylittäen olivat  vuonna 2005 olivat Syyria, Afganistan ja Irak. 58% meritse saapuneista turvapaikanhakijoista oli miehiä, 17% naisia ja 25% lapsia. Välimeren ylitykseen liittyy useita vaarallisia riskejä ja ihmissalakuljetusta, tämän takia suuri määrä turvapaikanhakijoista hukkui matkallaan Eurooppaan. Yleisimmät kohdemaat olivat Keski- ja Pohjois-Euroopassa. On arvioitu, että Euroopan unionin maihin saapui vuosina 2014 ja 2015 yhteensä yli 1 800 000 turvapaikanhakijaa. Euroopan unioni vastasi tähän pakolaiskriisiin lisäämällä ulkorajojensa vartioimista. He myös pyrkivät estämään ihmissalakuljetukset Eurooppaan.Moni yksittäinen jäsenmaa on palauttanut rajatarkastukset Schengen-alueen sisälle ja kiristänyt turvapaikanhakuun liittyvää lainsäädäntöään. Syyrian sisällissota on yksi suurimmista pakolaisuuden aiheuttajista. Syyrialaiset pakenevat muun muassa oppositioliikkeiden, sekä oman hallintonsa väkivaltaa. Syyriaan, Irakiin tai Libanoniin, sekä muihin naapurimaihin ei mahdu enempää pakolaisia, jolloin seuraavan pakolaisaallon on mentävä Eurooppaan asti. Pakolaiskriisissä on myös kyse ilmastopakolaisuudesta. Esimerkiksi vuoden 2015 kesä oli yksi kuumimmista, jonka takia ihmiset ovat saattaneet lähteä uusille alueille.

Pakolaiskriisin vuosittaiset tapahtumat 

Turvapaikka-asteet nousevat valtavasti

Vuonna 2014 muuttoliike Eurooppaan kasvoi hurjaa vauhtia, kun päälle 560 000 ihmistä haki turvapaikkaa Euroopan alueelta, melkein 200 000 enemmän vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2015 saapujien kokonaismäärä kasvoi kasvamistaan, kun EU-jäsenmaista turvapaikkaa haki jopa päälle 1 200 000. Frontex, Euroopan raja- ja merivartiovirasto Varsovassa sijaitseva Euroopan unionin alainen rajaturvallisuusvirasto, sai tietoonsa vuoden 2015 ensimmäisenä kuutena kuukautena lähes 230 000 laitonta rajanylitystä. Mutta heinäkuun ja syyskuun välisenä aikana laittomia rajanylityksiä oli jo yli 600 000, ja lokakuun ja joulukuun välisenä aikana laittomien rajanylitysten määrä nousi lähes miljoonaan. Frontex ilmoitti laittomia rajanylityksiä olevan yhteensä lähes 1.83 miljoonaa vuonna 2015. Alkuvuoden 2016 muuttoliike oli lievempää edelliseen vuoteen verrattuna. Noin 120 000 siirtolaista saapui Kreikkaan vuoden 2016 kahtena ensimmäisenä kuukautena. Maaliskuussa tämä määrä laski alle 30 000:een Makedonian rajapolitiikan ja Euroopan Unionin ja Turkin rajasopimuksien vuoksi. Kreikkaan saapui huhtikuussa enää alle 3 000 siirtolaista. Afrikkalaisten maahanmuuttajien määrä, jotka ylittävät Välimeren Italiaan, kaksinkertaistui helmikuun ja maaliskuun välisenä aikana. Lähes 9 600 afrikkalaissiirtolaista saapui Eurooppaan maaliskuussa 2016 verrattuna 2 283:een maaliskuussa 2015. 16. huhtikuuta ilmoitettiin suuren veneen haaksirikko Libyan ja Italian välillä, jossa jopa 500 ihmistä on saattanut kuolla yhdessä pahimmista katastrofeista huhtikuusta 2015 lähtien. Vuoden 2016 alusta Italiaan on saapunut yli 66 000 enimmäkseen Afrikan maahanmuuttajaa.

Italia oli suljettu raja maahanmuuttajille

Heinäkuussa vuonna 2017 Italia uhkasi olla päästämättä Välimerellä partioivia ulkomaalaisia pelastusaluksia satamiinsa, koska sinne oli saapunut hyvin suuria määriä turvapaikanhakijoita. Italiaan oli tullut siirtolaisia noin 85 000 eli 20% enemmän vuoteen 2016 verrattuna. Yleisradio uutisoi vuoden 2017 kesällä, uuden järjestön tarkoituksista, joihin liittyy muun muassa merioperaatio Välimerellä. Tämän merioperaation tehtävänä on pysäyttää siirtolaisperäisten veneiden pääsy Italiaan. Italia oli ennen hyvin suosittu kohde syyrialaisten joukossa. Ja heistä suurin osa myös sai turvapaikan. Turvapaikansaajista kuitenkin monet jatkoivat matkaansa syvemmälle Euroopan unionin alueelle. Yhteensä vuoden 2017 kuluessa Euroopan satamakaupunkeihin tuli noin 100 000 ihmistä. Kreikan korkein oikeus päätti vuonna 2018 huhtikuussa, että turvapaikanhakijoiden liikkumisrajoitukset tullaan poistamaan. Euroopan unioni ei pitänyt tästä päätöksestä. Vuonna 2018 turvapaikanhakijoiden määrät ovat kasvaneet räjähdysmaisesti. Muun muassa Saksaan on saapunut vuosien 2015 ja 2018 välisenä aikana yli miljoona turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakijoita, jotka saapuvat Saharan eteläpuolisesta Afrikasta on vaikeaa palauttaa takaisin omiin kotimaihinsa. Vuoden 2017 aikana Espanjaan saapui Välimeren ylittäen noin 22 000 maahanmuuttajaa Afrikasta.