Turvapaikanhakijoiden tilanne Suomessa ja maailmalla

Yhdistyneiden kansakuntien, eli YK:n pakolaisjärjestön arvioiden mukaan konfliktien ja vainon takia kodistaan pakenemaan joutuneita on jo noin 65 miljoonaa ihmistä, tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin. On arvioitu että jokaisena minuuttina kaksikymmentä ihmistä joutuu jättämään kotinsa. Huomionarvoista on, että suurimman vastuun pakolaisista ja turvapaikanhakijoista kantavat köyhät maat. Noin 80 prosenttia maailman pakolaisista elää kehittyvissä maissa. Libanonissa turvapaikanhakijoita on väkilukuun suhteutettuna eniten. Turkissa puolestaan turvapaikanhakijoita on lukumääräisesti eniten, noin 3 miljoonaa ihmistä. Maailman pakolaisista yli puolet on kotoisin kolmesta maasta: Afganistan, Syyria ja Etelä-Sudan. Esimerkiksi vuonna 2011 alkaneen Syyrian sisällissodan vuoksi maasta on paennut ulkomaille noin 6 miljoonaa ihmistä. Lisäksi Syyriassa on maan sisäisiä pakolaisia lähes saman verran. Mielenkiintoista on että suurin osa maailman pakolaisista asuu kotimaansa rajojen sisällä. Turvapaikanhakijat jakautuvat tasaisesti miesten ja naisten välillä. Pakolaisten joukosta löytyy ihmisiä sukupuolesta, elämäntilanteesta ja varallisuudesta riippumatta. Huolestuttavaa on että lasten osuus on viime aikoina nousussa, yli 50 prosenttia pakolaisista on lapsia. 

Turvapaikanhakijat Euroopassa

Turvapaikanhakijat Euroopassa

Euroopan osuus maailman turvapaikanhakijoista on edelleen varsin maltillinen, noin 4 prosenttia. Määrä on hieman kasvanut viime vuosina. Vuonna 2015 Eurooppaan pakeni köyhyyttä ja konflikteja yli miljoona ihmistä turvallisemman ja paremman elämän toivossa. Heistä suurin osa saapui meritse Kreikkaan. Välimeren pakolaisvirrassa korostui voimakkaasti Syyrialaisten osuus, he muodostivat tästä määrästä yli puolet. Pitkittyneen sisällissodan johdosta. Turvapaikanhakijoiden luonnollinen reitti Eurooppaan kulkee Välimeren ja Etelä-Euroopan kautta. Nämä maat ovatkin kantaneet EU maihin suuntautuneesta turvapaikanhakijoiden määrästä ylivoimaisesti suurimman taakan. Tämän vuoksi EU -maat ovat sopineet keväällä 2016 turvapaikanhakijoiden siirroista EU -maiden sisällä tilanteen tasapainottamiseksi. EU:n tavoitteena on luoda tilanne, jossa jäsenmaat yhdessä sitoutuvat turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Tavoitteena on jakaa vastuu turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta tasapuolisesti. Kaikki EU -maat eivät tällä hetkellä vastaanota kiintiöpakolaisia ja turvapaikanhakijat ovat jakautuneet epätasaisesti EU -maiden kesken.

Suomi kantaa oman vastuunsa

pakolaiskriisi (2015)

Suomi on kantanut vastuunsa EU -maihin suuntautuneesta turvapaikanhakijoista. Hakijamäärät ovat 2000 -luvulla olleet noin 1500 ja 6000 vuosittaisen hakijan välillä. Tilanne kuitenkin muuttui vuonna 2015 Euroopan pakolaiskriisin myötä. Tällöin Suomi vastaanotti turvapaikanhakijoita yhteensä 32 476 henkilöä. Väkilukuun suhteutettuna Suomi kantoi vastuunsa esimerkillisesti. Kuten maailmallakin, suurin osa Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista saapuu Irakista, Syyriasta ja Afganistanista. Vuosina 2015 – 2016 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista 26 prosenttia täyttivät kansainvälisen suojelu saamisen edellytykset. Loput hakijoista saivat kielteisen turvapaikkapäätöksen ja heidän edellytetään poistuvan Suomesta. Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat sijoitetaan ensin vastaanottokeskukseen. Vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakija odottaa että hänen hakemuksensa käsitellään. Vastaanottokeskusten määrä vaihtelee turvapaikanhakijoiden määrän mukaan. Tällä hetkellä Suomessa on noin 70 vastaanottokeskusta, joista osa on alaikäisille tarkoitettuja keskuksia. Vastaanottokeskusten lukumäärä vaihtelee turvapaikanhakijoiden määrän mukaan. Suurinta osaa vastaanottokeskuksista ylläpitää Suomen punainen risti. Turvapaikkapäätökseen kuluva aika vaihtelee hakijoiden kesken. Vuonna 2016 käsittely vei keskimäärin noin kahdeksan kuukautta. Suomi tukee turvapaikanhakijoita myös rahallisesti. Turvapaikanhakijoille maksetaan vastaanottorahaa, jonka perusosa voi olla enintään 312,23 euroa. Tämä raha on tarkoitettu välttämättömiin perustarpeisiin esimerkiksi ruokaan ja vaatteisiin. Turvapaikanhakijan kustannukset yhdelle vastaanottokeskuksessa vietetylle vuodelle on arviolta noin 22 000 euroa. Kansainväliset sopimukset sitovat valtioita ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita. Lisäksi EU -mailla on yhteisiä säädöksiä, jotka velvoittavat EU -maita, mukaan lukien Suomea toimimaan Eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän mukaan. Suomi ja muut EU -maat ovat velvollisia ottamaan vastaan turvapaikanhakijan ja tarjoamaan kansainvälistä suojelua heille jotka sitä tarvitsevat.

Massa muuttoliikkeiden lyhyt historia

Ihmisten maiden välistä muuttoa on tapahtunut läpi koko ihmiskunnan historian, ja suurten väki massojen siirtyminen alueelta toiselle on ollut normaalia käytöstä viime aikoihin saakka. Migraatiosta on tullut poliittinen ongelma vasta maiden laittaessa fyysisiä rajoja välilleen.Migraatiolla tarkoitetaan suuren väki ryhmän siirtymistä omalta alkuperäiseltä asuinalueetaan toiselle. Useimmiten uusi alue on jo valmiiksi asutettu, mikä saattaa johtaa ryhmien välisiin konflikteihin, mutta myös rikastaa molempia kulttuureita.

Muuttoliikkeiden varhaishistoria

Ihmiskunnan varhaisin migraatio oli maapallon valloitus. Lajimme sai alkunsa pienessä kulmassa Afrikkaa, ja väkiluvun kasvaessa, alkuihmiset lähtivät leviämään ympäri mannerta, ja sieltä myös uusille mantereille. Neoliittisesta ajasta eteenpäin useimmat migraatiosta ovat tapahtuneet kun ryhmä on puskettu alkuperäiseltä asuin alueeltaan pois syystä tai toisesta, tai dominantti ryhmä on ottanut uuden asuinalueen haltuunsa sodan ja valloituksen seurauksena.Kautta historian maailmassa on esiintynyt sekä vapaaehtoista että pakotettua migraatiota, joista molemmille on löytynyt useita syitä, mutta ihmiskunnalla näyttää olleen kova tarve levitä aina alku ajoistaan lähtien.

ihmiskunnan ensimmäiset muuttoliikkeet

Australiaan, Aasiaan, ja Eurooppaan suuntautuneet muuttoliikkeet tapahtuivat noin 40,000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, ja Amerikan manner valloitettiin ensimmäistä kertaa noin 20,000 vuotta eKr. Tarkalleen ei ole tiedossa mistä syystä muinaiset ihmiset lähtivät liikkeelle, ja kuinka he siirtyvät paikasta toiseen, mutta suurena syynä oli luultavasti ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat ruokavarastojen väheneminen. Reittien tutkinta osoittaa että vesialueiden ylityksessä ryhmillä oli luultavasti käytössään primitiivinen lautta, mutta suurin osa muusta matkasta kulki jalan. Varhaisten ihmisten muuttoliike auttoi ihmisrodun kehittymisen nykyiseksi, sillä uusille alueille muuttaminen pakotti alku ihmisiä tekemään elämää helpottavia keksintöjä. Esimerkiksi vieraiden eläinten metsästykseen tarvittiin aseita, ja kylmässä ilmanalassa selviämiseen telttamaisia suojia. Laajemmat asuinalueet, ja runsaat ruokavarat myös rohkaisivat perheitä lisääntymään ja kirjaimellisesti täyttämään maan. Lähempänä ajanlaskun alkua suuria muuttoliikkeitä nähtiin muun muassa kreikkalaisten, kelttien, ja turkkilaisten puolesta. Kreikkalaiset levittivät kulttuuriaan läpi välimeren, ja he aloittivat asuinalueita ainakin Sisiliassa ja Marseillessa. Turkkilaiset taas levisivät ympäri Keski- Aasiaa ja Eurooppaa.

Ajanlaskun alun jälkeen

Ajanlaskun ajan ensimmäinen suuri migraation tapahtui 300-luvun ja 600-luvun välissä, Rooman valtakunnan laskun jäljillä. Tämän aikana suuret ihmisjoukot siirtyivät Euroopan maa-alueiden välillä, levittäen tapojaan, kieltään, ja kulttuuriaan paikasta toiseen. Useimmat näistä joukko liikkeistä olivat germaanisten-, slaavi-, ja hunni kansojen siirtyminen entiselle Rooman valtakunnan alueelle. Syitä tälle suurelle muuttoliike ajalle löytyy Rooman rappeutumisen aiheuttaman tyhjiön täyttö. Euroopan alueen heimot alkoivat sotimaan keskenään, ja kymmenistätuhansista henkilöistä muodostuvat joukot saivat helposti otettua alueita haltuunsa. 1400-luku toi mukanaan tutkimusmatkat, ja Eurooppalaisten leviämisen kaukaisimmille asuinalueille, ja aloitti globalisaation sen nykymuodossa. Tutkimusmatkailijat tekivät edeltäkäsin reissuja Amerikkaan, Australiaan, ja kaukaisille saatrille, ja heidän todettuaan kohteet asumiskelpoisiksi, pioneerit ottivat uudet asuinalueet haltuunsa. Siinä missä tutkimusmatkat rohkaisivat ihmisiä muuttamaan laajemmille asuinalueille, teollistuminen aiheutti massa muuttoliikkeen suurkaupunkeihin. Nämä kaupungistumisen muuttoaallot alkoivat Isossa-Britanniassa 1700-luvun loppupuolella, ja muuttoliike jatkuu edelleen hyvin voimakkaana.

kaupungistuminen

Näinä päivinä useimmat alan tutkijat jakavat migraation kolmeen lajiin, kaupungistumiseen, pakolais migraatioon, ja työläisten muutto aaltoihin. Viimeisin työläisten muutto aaltojen huippukohta oli 1900-luvulla, ja tämä johti useiden maiden päätökseen vahvistaa maahanmuuttopolitiikkaansa.Pakolais muutto aaltojen korkein kohta nähtiin ensimmäisen ja toisen maailmansodan kieppeillä, jolloin kansanvainot ja -murhat, paikalliset sodat, ja nälänhätä pakottivat ennennäkemättömien ihmislaumojen siirttymisen maidsen ja mannerten välillä. Useille ihmisryhmille muutto oli ainoa mahdollisuus säilyttää ryhmän kulttuuri, geeniperimä, ja kieli tuleville sukupolville.

Asuinpaikan etsiminen Suomesta

Turvapaikanhakijan saapuessa Suomeen on hänelle saatava ensin ihan perusasiat kuntoon. Ensimmäisinä niistä majoitus, oikeanlainen vaatetus, sekä ravinto. Turvapaikan saaminen alkaa hakemuksella, jonka eteneminen riippuu pitkälti turvapaikanhakijan tilanteesta. Suomesta on huomattavasti helpompi ja todennäköisempi saada turvapaikka, kuin esimerkiksi muista pohjoismaista. On tärkeä tietää ja huomioida kuitenkin, että myönteinen päätös turvapaikanhakijalle ei vielä takaa turvapaikan saantia, vaan se voi myös taata toissijaisen suojelun perusteella myönnettävää oleskelulupaa. Turvapaikanhakijan saavuttua Suomeen hän sijoittuu vastaanottokeskukseen, joita oli aktiivisena vielä 2015 huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi vuonna 2018. Vastaanottokeskukset auttavat turvapaikanhakijoita integroitumaan ja sopeutumaan yhteiskuntaan monella eri tavalla. Hakijoille taataan vastaanottokeskuksessa turvallisen majoituksen lisäksi vaatteita ja ruokaa, sekä laajalti neuvoja ja tukea elämän jatkamisessa vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Ohjeistusta voi saada niin opintojen, kuin työn saamisen kanssa, mutta myös vapaa-ajan, taloudellisten asioiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa.

Uusimpien lakimuutosten vaikutus

Uusimpien lakimuutosten vaikutus

Vuonna 2014 aloitetut vastaanottotoiminnan lakimuutokset tekivät suuremman vaikutuksen myönteisten päätösten saavien hakijoiden päätöksiin kuin mitä odotettiin. Myönteisen päätöksen sai oletetun 80 prosentin sijasta vain 20 prosenttia. Turvapaikanhakijoista onnekkaimmat saivat siis oleskeluluvan Suomesta ja pääsivät aloittamaan uuden elämänsä uudessa maassa. Oman kodin ja työn löytäminen ei ole helppoa ja monet järjestöt ja kunnat tukevat ja auttavat oleskeluluvan saaneita vielä pitkän aikaa myönteisen päätöksen jälkeenkin. Perusasiat kuten ihan vain suomen kieli on varmasti haastavaa maahanmuuttajille, onhan se yksi maailman haastavimmista kielistä oppia. Usein vastaanottokeskukset yrittävätkin löytää pysyvää kotia läheltä vastaanottokeskusten sijaintia, paikkaa johon ihmiset ovat ensimmäisenä suomessa sijoittuneet. Turvapaikanhakijoita ovat auttaneet tuhannet yksityiset vuokranantajat jotka ovat antaneet asuntonsa vuokralle jotta kriisin keskeltä lähteneet ihmiset voisivat kokea kodin lämmön ja turvan. Ilman auttavia ja ymmärtäväisiä ihmisiä nämä tyhjän päälle jääneet ihmiset olisivat aivan pulassa. On upeaa kuinka etenkin pienet lapset saavat mahdollisuuden uuteen alkuun ja hyvät lähtökohdat paremman tulevaisuuden rakentamiseen. Monet heistä ovat käyneet läpi asioita joita emme osaisi kuvitella edes painajaisissamme. Oman kodin löytäminen on toki haastavaa ilman suomalaista sotua, kielitaitoa, työpaikkaa ja säännöllisiä tuloja. Monet heistä ovat jättäneet kaiken kotimaahansa. Miehensä, vaimonsa, vanhimmat lapsensa, kotinsa ja koko elämänsä. Kaikki tuki ja turva on saatava.

Pääkaupunkiseutu houkuttaa turvapaikanhakijoita

vastaanottokeskus

Vastaanottokeskukset ovat hajautuneet kattavasti ympäri Suomea. Pohjoisin vastaanottokeskus löytyy Rovaniemelta ja eteläisin Hangosta, Suomen eteläisimmästä kaupungista. Vaikkakin turvapaikanhakija ohjataan sattumanvaraisesti johonkin Suomen 49 vastaanottokeskuksesta hakeutuvat he oleskeluluvan saatuaan suurilta osin pääkaupunkiseudulle tai muihin kasvukeskuksiin. Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa turvapaikanhakijoita houkuttaa jo olemassa oleva yhteisö kotimaastaan. Toki vaikuttavia tekijöitä ovat myös käytännölliset syyt, kuten työn ja opiskelun mahdollisuudet, sekä isompien kaupunkien kattavat palvelut. Hyvän ja sujuvan integroitumisen kannalta itsenäinen asuminen on ensisijaisen tärkeää. Turvapaikanhakijoiden ensimmäinen asunto on useimmiten järjestetty yhteiskunnan toimesta. Tämän jälkeen heidän statuksensa asuntomarkkinoilla vastaa ketä tahansa muuta kansalaista. Osa oleskeluluvan saaneista löytää asuinpaikan itsenäisesti ilman yhteiskunnan avustusta, silloin asuinpaikka löytyy usein sukulaisten tai ystävien luota. Tämä on usein väliaikainen ratkaisu, joka saattaa johtaa valitettavasti myös asunnottomuuteen. Turvapaikanhakijoista noin 30 prosentin arvioidaan muuttavan itsenäisesti ilman yhteiskunnan avustusta. Toisin kuten on oletettu turvapaikanhakijat eivät ole kuormittaneet suurten ja keskisuurten kaupunkien, sekä kuntien vuokra-asuntojen jonoja. Yleisesti ottaen Suomessa ei ole koskaan rakennettu näin paljon vuokra-asuntoja kuin tällä hetkellä. Tämä on johtanut suureen tarjontaan vapaiden vuokra-asuntojen markkinoilla, joka on osittain vaikuttanut positiivisesti myös turvapaikanhakijoiden asuntojen saatavuuteen Suomessa.

Kaikki turvapaikanhakijoista

Turvapaikanhakija on henkilö, joka anoo suojaa sekä oleskeluoikeutta toisesta maasta. Yhdistyneiden kansakuntien, eli YK:n pakolaissopimus on kansainvälisen turvapaikanhakija- ja pakolaispolitiikan perusta, sekä kulmakivi. Joka päivä noin neljäkymmentä neljä tuhatta ihmistä joutuvat jättämään kotinsa sotien, vainojen, poliittisten olojen tai luonnonkatastrofien takia. Tällä hetkellä jopa prosentti maailman väestöstä on pakolaisia tai turvapaikanhakijoita, YK:n pakolaisjärjestön mukaan. Yhdessä maailman pakolaiset ja turvapaikanhakijat muodostavat Ranskaa suuremman valtion. Näistä pakolaisista ja turvapaikanhakijoista ulkomaille paenneita on noin 25 miljoonaa. Heistä noin puolet ovat alaikäisiä. 2010 -luvulla turvapaikanhakijoiden määrä maailmassa on dramaattisesti kasvanut. Yhtenä merkittävänä tekijänä tähän kasvuun on ollut sisällissotien kasvava määrä. Vuonna 2015 arvioitiin maailmassa olevan yli viisikymmentä aseistettua konfliktia. Näkyvimpiä turvapaikanhakijoiden aaltoja on ollut esimerkiksi Irakin ja Syyrian sisällissotien pakolaiset. Heitä on hakeutunut suuria määriä mm Eurooppaan, joka on herättänyt paljon keskustelua turvapaikka politiikasta.

Historiaa turvapaikanhakijoista

Turvapaikanhakija

Pakolais ja turvapaikanhakijoiden virrat ovat historiallisesti määräytyneet pääsääntöisesti konfliktien ja sotien mukaan. Esimerkkinä käy Suomen hakeutuneet turvapaikanhakijat. Suomi vastaanotti ensimmäistä kertaa pakolaisia vuonna 1973. 200 Chileläistä turvapaikanhakijaa otettiin vastaan poliittisina pakolaisina liittyen Chilen sisäiseen tilanteeseen. 70 -luvun lopulla Vietnamin sodan vaikutukset näkyivät Suomessa Vietnamilaisten turvapaikanhakijoiden myötä. He muodostivatkin Suomen suurimman turvapaikanhakija ryhmän aina 1990 -luvulle asti. Tämän jälkeen Jugoslavian hajoamissodat aiheuttivat suuren turvapaikanhakijoiden virran Balkanilta Eurooppaan ja aina myös Suomeen asti. Samaan aikaan Suomessa koettiin mielenkiintoinen ilmiö neuvostoliiton hajoamisen johdosta. Ensimmäiset Somalialaiset turvapaikanhakijat saapuivat suomeen Neuvostoliitosta. Kuten esimerkistä näkyy konfliktit ja geopoliittisten tilanteiden dramaattiset muutokset ovat läpi historian ajaneet ihmisiä turvapaikanhakijoiksi. 2000 -luvulle mentäessä Lähi-Idän ja Arabimaiden tapahtumat ovat vaikuttaneet merkittävästi turvapaikanhakijoiden virtoihin ja määrään. 2000 -luvun alussa tapahtunut Irakin sota ja siitä seurannut tapahtumaketju ovat generoineet suuren määrän Irakilaisia turvapaikanhakijoita Eurooppaan. 2010 -luvulla tapahtunut Arabikevät ja sen luomat sisäiset jännitteet ja konfliktit Arabimaissa lisäsivät Arabialaisten turvapaikanhakijoiden määrää Euroopassa entisestään. Tunnetuimpana esimerkkinä edelleen jatkuva Syyrian sisällissota, jonka vaikutukset näkyvät edelleen turvapaikanhakijoiden virrassa. Lisäksi Saharan eteläpuolisen Afrikan nopea väestönkasvu ja köyhyys ajaa ihmisiä hakeutumaan välimeren yli Eurooppaan turvapaikanhakijoina.

Turvapaikanhakijoiden vaikutukset vastaanottomaissa

Vastaanottomaissa turvapaikanhakijoihin liittyy paljon keskustelua turvapaikanhakijoiden vaikutuksesta yhteiskuntaan. Turvapaikkakysymys on perinteisesti poliittisesti mielipiteistä jakava asia. Vastaanottavan yhteiskunnan kannalta asiaan liittyy uhkia, sekä mahdollisuuksia. Varsinkin kehittyvissä länsimaissa turvapaikanhakijat ovat aikaisemmin olleet ratkaisu esimerkiksi työvoimapulaan suoriteperusteisessa, sekä matalan koulutustason vaativissa töissä. Lisäksi turvapaikanhakijat saattavat tervehdyttää länsimaissa usein ikääntyvän väestön rakennetta. Turvapaikanhakijoiden joukossa on usein myös hyvin koulutettuja ihmisiä, jotka omalla panoksellaan vaikuttavat vastaanottavan valtion talouskasvuun. Toisaalta turvapaikanhakijoihin liittyy myös vastaanottavan yhteiskunnan kannalta negatiivisia piirteitä. Varsinkin konfliktialueelta lähteneiden turvapaikanhakijoiden joukossa saattaa olla rikollisia tai ääritapauksissa radikalisoituja terroristeja. Tämä aiheuttaa usein huolta ja pelkoa vastaanotto maan valtaväestön parissa. Lisäksi kulttuurierot aiheuttavat ongelmia turvapaikanhakijoiden integraatiossa. Esimerkiksi konservatiivisesta muslimimaista lähteneiden turvapaikanhakijoiden on välillä vaikea sopeutua länsimaiden avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Muslimi lähtöisiä turvapaikanhakijoita saattavat hämmentää mm länsimaiden naisten yhtäläiset oikeudet. Tämän lisäksi sopeutumista saattaa hankaloittaa arkiset asiat kuten pukeutuminen ja ruokailutottumukset.

Turvapaikanhakijoiden kotouttaminen on tärkeää molemmille osapuolille

Turvapaikanhakijoiden hyvä integroituminen vastaanottomaan yhteiskuntaan on ensisijaisen tärkeää molempien osapuolien kannalta. Hyvin hoidettu kotouttamispolitiikka edesauttaa vastaanottomaan taloudellista toimeliaisuutta ja tervehdyttää väestön rakennetta, sekä parhaimmillaan rikastuttaa kulttuuria. Pahimmillaan epäonnistunut kotouttaminen aiheuttaa turvapaikanhakijoiden syrjäytymistä ja eristäytymistä valtaväestöstä, joka voimistaa negatiivisia ilmiöitä kuten turvapaikanhakijoiden työttömyyttä ja rikollisuutta. Turvapaikanhakijoita on ollut läpi historian ja on kaikkien etu, että siihen liittyviä ongelmia pystytään ratkaisemaan kehittävästi.