Turvapaikanhakijoiden tilanne Suomessa ja maailmalla

Yhdistyneiden kansakuntien, eli YK:n pakolaisjärjestön arvioiden mukaan konfliktien ja vainon takia kodistaan pakenemaan joutuneita on jo noin 65 miljoonaa ihmistä, tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin. On arvioitu että jokaisena minuuttina kaksikymmentä ihmistä joutuu jättämään kotinsa. Huomionarvoista on, että suurimman vastuun pakolaisista ja turvapaikanhakijoista kantavat köyhät maat. Noin 80 prosenttia maailman pakolaisista elää kehittyvissä maissa. Libanonissa turvapaikanhakijoita on väkilukuun suhteutettuna eniten. Turkissa puolestaan turvapaikanhakijoita on lukumääräisesti eniten, noin 3 miljoonaa ihmistä. Maailman pakolaisista yli puolet on kotoisin kolmesta maasta: Afganistan, Syyria ja Etelä-Sudan. Esimerkiksi vuonna 2011 alkaneen Syyrian sisällissodan vuoksi maasta on paennut ulkomaille noin 6 miljoonaa ihmistä. Lisäksi Syyriassa on maan sisäisiä pakolaisia lähes saman verran. Mielenkiintoista on että suurin osa maailman pakolaisista asuu kotimaansa rajojen sisällä. Turvapaikanhakijat jakautuvat tasaisesti miesten ja naisten välillä. Pakolaisten joukosta löytyy ihmisiä sukupuolesta, elämäntilanteesta ja varallisuudesta riippumatta. Huolestuttavaa on että lasten osuus on viime aikoina nousussa, yli 50 prosenttia pakolaisista on lapsia. 

Turvapaikanhakijat Euroopassa

Turvapaikanhakijat Euroopassa

Euroopan osuus maailman turvapaikanhakijoista on edelleen varsin maltillinen, noin 4 prosenttia. Määrä on hieman kasvanut viime vuosina. Vuonna 2015 Eurooppaan pakeni köyhyyttä ja konflikteja yli miljoona ihmistä turvallisemman ja paremman elämän toivossa. Heistä suurin osa saapui meritse Kreikkaan. Välimeren pakolaisvirrassa korostui voimakkaasti Syyrialaisten osuus, he muodostivat tästä määrästä yli puolet. Pitkittyneen sisällissodan johdosta. Turvapaikanhakijoiden luonnollinen reitti Eurooppaan kulkee Välimeren ja Etelä-Euroopan kautta. Nämä maat ovatkin kantaneet EU maihin suuntautuneesta turvapaikanhakijoiden määrästä ylivoimaisesti suurimman taakan. Tämän vuoksi EU -maat ovat sopineet keväällä 2016 turvapaikanhakijoiden siirroista EU -maiden sisällä tilanteen tasapainottamiseksi. EU:n tavoitteena on luoda tilanne, jossa jäsenmaat yhdessä sitoutuvat turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Tavoitteena on jakaa vastuu turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta tasapuolisesti. Kaikki EU -maat eivät tällä hetkellä vastaanota kiintiöpakolaisia ja turvapaikanhakijat ovat jakautuneet epätasaisesti EU -maiden kesken.

Suomi kantaa oman vastuunsa

pakolaiskriisi (2015)

Suomi on kantanut vastuunsa EU -maihin suuntautuneesta turvapaikanhakijoista. Hakijamäärät ovat 2000 -luvulla olleet noin 1500 ja 6000 vuosittaisen hakijan välillä. Tilanne kuitenkin muuttui vuonna 2015 Euroopan pakolaiskriisin myötä. Tällöin Suomi vastaanotti turvapaikanhakijoita yhteensä 32 476 henkilöä. Väkilukuun suhteutettuna Suomi kantoi vastuunsa esimerkillisesti. Kuten maailmallakin, suurin osa Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista saapuu Irakista, Syyriasta ja Afganistanista. Vuosina 2015 – 2016 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista 26 prosenttia täyttivät kansainvälisen suojelu saamisen edellytykset. Loput hakijoista saivat kielteisen turvapaikkapäätöksen ja heidän edellytetään poistuvan Suomesta. Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat sijoitetaan ensin vastaanottokeskukseen. Vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakija odottaa että hänen hakemuksensa käsitellään. Vastaanottokeskusten määrä vaihtelee turvapaikanhakijoiden määrän mukaan. Tällä hetkellä Suomessa on noin 70 vastaanottokeskusta, joista osa on alaikäisille tarkoitettuja keskuksia. Vastaanottokeskusten lukumäärä vaihtelee turvapaikanhakijoiden määrän mukaan. Suurinta osaa vastaanottokeskuksista ylläpitää Suomen punainen risti. Turvapaikkapäätökseen kuluva aika vaihtelee hakijoiden kesken. Vuonna 2016 käsittely vei keskimäärin noin kahdeksan kuukautta. Suomi tukee turvapaikanhakijoita myös rahallisesti. Turvapaikanhakijoille maksetaan vastaanottorahaa, jonka perusosa voi olla enintään 312,23 euroa. Tämä raha on tarkoitettu välttämättömiin perustarpeisiin esimerkiksi ruokaan ja vaatteisiin. Turvapaikanhakijan kustannukset yhdelle vastaanottokeskuksessa vietetylle vuodelle on arviolta noin 22 000 euroa. Kansainväliset sopimukset sitovat valtioita ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita. Lisäksi EU -mailla on yhteisiä säädöksiä, jotka velvoittavat EU -maita, mukaan lukien Suomea toimimaan Eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän mukaan. Suomi ja muut EU -maat ovat velvollisia ottamaan vastaan turvapaikanhakijan ja tarjoamaan kansainvälistä suojelua heille jotka sitä tarvitsevat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *