Sosiaalinen suunnittelu

Sosiaalinen suunnittelu tarkoittaa suunnittelua, jossa huomioidaan suunnittelijan rooli ja vastuu yhteiskunnassa sekä suunnitteluprosessi sosiaalisten muutosten aikaansaamiseksi. Suunnittelu-maailmassa sosiaalinen muotoilu määritellään joskus suunnitteluprosessiksi, joka auttaa parantamaan ihmisten hyvinvointia ja toimeentuloa. Sosiaalisen suunnittelun on innoittanut muun muassa Victor Papanekin ajatus siitä, että suunnittelijat ja luovat ammattilaiset ovat vastuussa ja voivat aiheuttaa todellista muutosta maailmassa hyvän suunnittelun avulla. Papanek kirjoittaa vastuullisesta suunnittelusta. Suunnittelijat voivat edistää ekologisempien tuotteiden suunnittelua valitsemalla huolellisesti käyttämänsä materiaalit. Papanek huomauttaa myös ihmisten tarpeiden suunnittelusta eikä heidän toiveistaan. Vastuullinen suunnittelu sisältää monia suuntia ja yksi niistä on kolmannen maailman muotoilu. Suunnittelijoilla on vastuu suunnitteluprosesseissa tekemistään valinnoista. Suunnittelu-maailman sosiaalisen suunnittelun ajattelu liittyy inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kehittämiseen uusilla tuotteilla ja prosesseilla, jotka ovat kannattavia. Prosessien kannattavuus ja omistajuus ovat kestävän kehityksen kulmakiviä. Toinen tekijä, joka edistää tämän sosiaalisen muotoilun määritelmän kehittämistä, on Victor Margolin. Hän kirjoittaa ”suunnittelijan kyvystä kuvitella ja antaa muotoa materiaalisille ja aineettomille tuotteille, jotka voivat käsitellä inhimillisiä ongelmia laajasti ja edistää sosiaalista hyvinvointia.” Tämä ideologia on sellainen, minkä ympärille sosiaalinen muotoilu on rakennettu. Tässä mielessä sosiaalinen muotoilu on toimintaa, jota ei pitäisi rajata hyväntekeväisyyteen, avun lahjoituksiin, apuun jne. Se ei ole vapaaehtoista työtä, vaan sitä tulisi pitää ammatillisena panoksena, jolla on merkitystä paikallisen taloudellisen kehityksen tai toimeentulon kannalta. Samaan aikaan sosiaalinen muotoilu haastaa myös perinteisen suunnittelumallin.

Jacque Fresco

Toinen lähtökohta sosiaalisen suunnittelun hahmottelemiseksi on strateginen ajattelu suunnittelusta. Perinne ja markkinatalous voidaan asettaa keskenään vuorovaikutukseen mieluummin kuin kilpailuun. Jacque Fresco ehdottaa, että sosiaalisten järjestelmien tulevaisuus on suunniteltava tieteellisellä menetelmällä. Sosiaalista suunnittelua voidaan sitten pitää prosessina, joka johtaa inhimillisiin valmiuksiin, mikä puolestaan ​​edistää heidän hyvinvointiaan. Kuten Amartya Sen kirjoittaa, köyhyyttä pidetään kyvyttömyytenä. Keskittymällä valmiuksiin pikemminkin kuin palkkatuloihin Amartya Sen ehdottaa, että elämän eri sosiaalisiin näkökohtiin keskittymällä voi edistää yleistä kehitystä. Sosiaalisen suunnittelun prosessien ymmärtäminen ja käyttäminen voi edistää toimeentulon parantamista.Toinen sosiaalisen suunnittelun ulottuvuus keskittyy sellaisten järjestelmien suunnitteluun, jotka liittyvät viestinnän elementteihin, uuteen tuotekehitykseen ja ympäristöön. Väitetään, että mikään yksittäinen suunnittelualue ei yksinään riitä kestävän sosiaalisen kehityksen edistämiseen. Tarvitaan suunnittelujärjestelmä, joka kattaa kaikki suunnittelun alat kohti avointa järjestelmää, jossa on useita, itsesäätyviä ja toisiaan täydentäviä toimijoita, jotka pyrkivät näkemään löyhästi määritellyistä yhteisistä tavoitteista. Suunnittelun ulkopuolella maailman sosiaalinen muotoilu näkyy useissa ammatillisissa ympäristöissä. Olemassa on kasvava määrä taiteilijoita, erityisesti Skandinaviassa, jotka käyttävät termiä sosiaalinen suunnittelu kuvaamaan työnsä. Käytännön alalla sosiaaliseen muotoiluun voidaan kuitenkin juurtua tarkemmin kehitysmaiden konteksteissa, eriarvoisissa tiloissa, joissa muotoilu ei ole pelkästään yritys palvella harvoja, vaan monta samanaikaisesti. Tämä lähestymistapa otetaan erityisesti huomioon Amedkarin yliopistossa. Sosiaalista suunnittelua käytetään myös yhä enemmän yhteiskunnallisen suunnittelun kuvaamiseen. Tämä määritelmä merkitsee käsitystä ihmisen aikaansaamasta todellisuudesta, jota ihminen voi näin ollen muuttaa ja jota ihmiset muuttavat koko ajan. Tässä mielessä sosiaalinen muotoilu on väistämätöntä. Sosiaalinen todellisuus syntyy kaikkien yksittäisten toimien summan seurauksena.

  Sosiaalisen suunnittelun oma-aloitteisuutta

  Sosiaalisen suunnittelun oma-aloitteisuutta

Marylandin instituutin taidekorkeakoulun sosiaalisen suunnittelun keskus on sitoutunut osoittamaan muotoilun arvoa monimutkaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa. World Design Research Initiative pyrkii tutkimaan sosiaalisen, hyvinvoinnin ja vastuullisen suunnittelun kannalta tärkeitä kysymyksiä sekä tuottamaan teoriaa sekä sovellettavia järjestelmiä tai malleja. Wienin ammattikorkeakoulussa on maisterin tutkinto, joka on omistettu kaupunkien sosiaalisten järjestelmien haasteisiin ja niihin liittyviin kysymyksiin. Ohjelma on suunnattu eri alojen tutkinnon suorittaneille, jotka käyttävät monialaisia ​​työryhmiä. Espanjassa Diseño Social pyrkii integroimaan yhteiskunnallisesti kiinnostuneita suunnittelijoita ja kansalaisjärjestöjä auttamaan heitä parantamaan viestintänsä laatua joko muotoilusta tai suunnittelijoiden ja järjestöjen välisestä yhteydestä. Se käynnistettiin vuonna 2011.

Sosiaalinen muutos

Sosiaalinen muutos on yhteiskunnan sosiaalisen järjestyksen muutos. Sosiaalinen muutos voi olla luonteen, kulttuuristen symbolien, sosiaalisten instituutioiden, sosiaalisen käyttäytymisen, arvojärjestelmien tai sosiaalisten suhteiden muutoksia. Sosiaalinen muutos voi viitata yhteiskunnalliseen kehitykseen tai filosofiseen ajatukseen. Se voi viitata myös sosiaaliseen vallankumoukseen, kuten sosialistiseen vallankumoukseen, tai muihin yhteiskunnallisiin liikkeisiin, kuten naisten äänioikeuteen tai kansalaisoikeuksien liikkeeseen. Sosiaalisia muutoksia voivat ohjata kulttuuriset, uskonnolliset, taloudelliset, tieteelliset tai teknologiset voimat.Erilaiset teoreettiset koulut korostavat muutoksen eri näkökohtia. Marxistinen teoria viittaa siihen, että tuotantomuotojen muutokset voivat johtaa muutoksiin luokkajärjestelmissä, mikä voi johtaa muihin uusiin muutosmuotoihin. Toinen näkemys on konfliktiteoria, joka toimii laajalla pohjalla, joka sisältää kaikki toimielimet. Painopisteenä ei ole pelkästään ristiriitaisia ​​näkökohtia, koska konflikti, joka on väistämätön, aiheuttaa myös muutoksia. Yksi selkeimpiä muutoksia tällä hetkellä on maailman suhteellisen väestömäärän muutos maiden välillä. Viime vuosikymmeninä kehitysmaista on tullut kehittyneitä maita suurempi osa maailman väestöstä. Se kasvoi vuoden 1950 68 prosentista 82 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Kiina ja Intia ovat edelleen suurimpia maita, joita seuraa Yhdysvallat kaukana kolmantena.

Sosiaalisen muutoksen teorioita

Georg Wilhelm Friedrich Hegel

Muutos tulee kahdesta suunnasta. Yksi niistä on satunnaiset tai ainutlaatuiset tekijät, kuten ilmasto ja sää. Toinen on järjestelmälliset tekijät, kuten vakaa hallitus ja riittävät käytettävät resurssit. Sosiaalinen muutos on usein yhdistelmä järjestelmällisiä ja satunnaisia ​​tekijöitä. Sosiaalisessa muutoksessa on useita erilaisia teorioita, kuten hegeliläinen, marxilainen, kuhnilainen, heraklitanilainen ja daoistilainen. Näistä suosituin on hegeliläinen.Georg Wilhelm Friedrich Hegel oli saksalainen filosofi ja tärkeä saksalaisen idealismin hahmo. Hän eli vuosina 1770-1831. Hän saavutti laajaa suosiota elinaikanaan. Hegelin tärkein saavutus oli hänen erottuvan idealismin kehittäminen, jota joskus kutsuttiin absoluuttiseksi idealismiksi. Hänen henkifilosofiansa yhdistää käsitteellisesti psykologian, valtion, historian, taiteen, uskonnon ja filosofian. Hegel on vaikuttanut moniin ajattelijoihin ja kirjailijoihin, joiden omat kannat vaihtelevat suuresti. Maurice Merleau-Ponty kirjoitti, että ”kaikki viime vuosisadan suuret filosofiset ajatukset, kuten Marxin ja Nietzschen filosofiat, fenomenologia, saksalainen eksistentialismi ja psykoanalyysi saivat alkunsa Hegelistä. Vuonna 1818 Hegel hyväksyi Berliinin yliopiston filosofian puheenjohtajan uudistetun paikan, joka oli jäänyt avoimeksi Johann Gottlieb Fichte’n kuoleman jälkeen vuonna 1814. Hänen maineensa levisi ja hänen luentonsa houkuttelivat opiskelijoita kaikkialta Saksasta ja sen ulkopuolella. Klassinen hegeliläinen dialektinen muutosmalli perustuu vastakkaisten voimien vuorovaikutukseen. Alkuvaiheesta lähtien, väitöskirja, jonka Antithesis vastustaa, tuottaa ensin konfliktin, minkä jälkeen se johtaa uuteen synteesiin. Heinrich Moritz Chalybäus totesi, että Hegelian dialektiikka, joka esitetään yleensä kolminkertaisella tavalla, käsittää kolme kehitysvaiheita: opinnäytetyön, joka johtaa sen reaktioon antiteesiin, joka on ristiriidassa väitöskirjan kanssa ja näiden kahden välinen jännitys ratkaistaan ​​synteesin avulla. Yksinkertaisemmin sanottuna ongelma johtaa reaktioon, joka johtaa ratkaisuun. Vaikka tämä malli on usein nimetty Hegelin mukaan, hän ei koskaan käyttänyt tätä erityistä formaattia. Hegel myönsi tämän terminologian Kantille.

Thomas Kuhn

Toisaalta Hegel käytti kolmiarvoista loogista mallia, joka on hyvin samanlainen kuin antiteesimalli, mutta Hegelin tavallisimmat termit olivat: abstrakti-negatiivinen-konkreettinen. Tämä kaava viittaa mahdolliseen alkututkimuksen virheeseen tai ehkä epätäydellisyyteen.Marxismi esittää dialektisen ja materialistisen historian käsitteen; Ihmiskunnan historia on perustavanlaatuinen taistelu yhteiskunnallisten luokkien välillä.Tieteenfilosofi, Thomas Kuhn väittää, että ihmiset todennäköisesti käyttävät selvästi käyttökelvotonta paradigmaa, kunnes parempi paradigma on yleisesti hyväksytty.Kreikan filosofi Herakleitos käytti joen metaforaa puhuessaan muutoksesta.Herakleitoksen mallia voidaan ajatella rinnakkain elävän organismin kanssa, joka pysyy hengissä on jatkuvasti muututtava. Kiinan filosofinen teos Dao De Jing, käyttää veden metaforaa muutoksen selittämiseen. Vesi vaikkakin pehmeä, kuluttaa lopulta kivenkin. Tämän muutoksen mallin on oltava luonnollinen, harmoninen ja vakaa, vaikkakin huomaamaton.

Pakolaiset Suomessa

Pakolaistilanne on pahempi kuin koskaan ennen, jopa 66 miljoona ihmistä on paennut kotimaastaan erilaisten konfliktien takia. Vähävaraisemmat valtiot kantavat isoimman vastuun maailman pakolaisista ja jopa 80% pakolaisista asuukin kehitysmaissa. Libanonissa asuu väkilukuunsa nähden eniten pakolaisia, mutta määrällisesti pakolaisia on eniten Turkissa. Koko Euroopassa on vain 3,5 % maailman pakolaisista.

Suomen pakolaistilastoja

Suomessa oli vuoden 2017 lopussa 249 500 ulkomaalaista, joista ylivoimaisesti suurimmat kansalaisuusluokat olivat virolaiset ja venäläiset. Pakolaistaustaisia heistä on vain hyvin pieni osa. Vuonna 2018 eniten pakolaisia tai turvapaikanhakijoita saapui Irakista ja Afganistanista ja vuonna 2019 Suomi ottaa hätäevakuoituja kiintiöpakolaisia Syyriasta ja Kongosta. Suomessa uusimaan alue on suurin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sijoittaja. Kiintiöpakolaisia otetaan vuosittain 750 henkilön verran, joka on hyvin pieni luku verraten esimerkiksi Ruotsiin, jossa kiintiöpakolaisia otetaan vuosittain jopa 5000. Suomessa pakolaisia ollaan vastaanotettu noin 50-vuoden ajan, joka on kansainvälisellä tasolla hyvin lyhyt aika. Ensimmäiset pakolaiset saapuivat suomeen Vietnamista jo 70-luvulla, mutta kansalle pakolaisuus tuli tutuksi vasta 90-luvun alkupuolella, jolloin suomeen saapuivat ensimmäiset pakolaisryhmät Somaliasta.

Mikä pakolainen?

Mikä pakolainen?

Pakolainen on henkilö, joka on lähtenyt kotimaastaan pakoon, joko sotaa, uhkaa tai vainoa, joka voi johtua esimerkiksi henkilön rodusta, mielipiteestä tai uskonnosta. Pakolainen on näin ollen saanut kansainvälistä suojelua muusta kuin kotimaastaan. Henkilöstä tulee pakolainen, kun hän on saanut toisesta valtiosta turvapaikan. Kiintiöpakolaiset ovat YK:n valitsemia henkilöitä, jotka katsotaan olevan erityisen uhan alla, jolloin status on voitu saada jo ennen sijoitusta.

Käsitteet selville

Pakolainen, turvapaikanhakija sekä maahanmuuttaja ovat kaikki eri käsitteitä. Turvapaikanahakija on henkilö, joka ei ole vielä vastaanottanut turvapaikkaa. Turvapaikanhakijat hakevat suojelua itsenäisesti. Vain pieni osa turvapaikanhakijoista saa ”pakolaisstatuksen”. Turvapaikanhakija voi kuitenkin saada oleskeluluvan, mikäli henkilön tilanne oikeuttaa toissijaiseen suojeluun. Henkilöstä tulee turvapaikanhakija esimerkiksi saapumalla maahan ja ilmoittautumalle rajalla turvapaikanhakijaksi. Maahanmuuttaja on henkilö, joka muuttaa toiseen maahan aivan kuten me suomalaiset olemme muuttaessamme vaikka Espanjan auringon alle. Useat suomalaiset ovat myös esimerkiksi Lapin sodan aikaan lähtenyt pakolaisiksi muihin pohjoismaihin.

Pakolaiset ja Suomen kansa

Pakolaiset ja koko maahanmuutto politiikka ovat saaneet osakseen paljon kritiikkiä Suomessa. Viime vuosina yleistyneet terroristiset teot Euroopassa ovat kylväneet pelkoa ja lisänneet muun muassa rasismia Suomessa. Turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ovat pilanneet yleisesti ulkomaalaisten mainetta, vaikka suhteessa rikoksia tekevien henkilöiden määrät olisivatkin hyvin pieniä. Keskustelupalstat täyttyvät valheista, luuloista ja yleistyksistä. Suomessa vallitseva epätietoisuus sekä vahvat ennakkoluulot tuntemattomasta aiheuttavat suurta kohua ja jakavat mielipiteitä. Suomeen onkin perustettu erilaisia ääriliikkeitä ja mielenosoituksia, joilla vastustetaan pakolaisia, maahanmuuttajia ja koko maahanmuuttopolitiikkaa. Useat suomalaiset ovatkin keskustelleet, että nämä ääriliikkeet itsessään aiheuttavat kansalaisille pelkoa. On myös mielenkiintoista huomata, että nämä Suomen valtion omat kasvatit, jotka ovat syystä tai toisesta ajautuneet työttömyyteen, päihteisiin tai muuten menettäneet elämänhallintansa, ovatkin yksi suurimmista maahanmuuttoa vastustavista ryhmistä. Suomi on yksi vähiten pakolaisia ottavista maista Euroopassa. Suuret ikäluokat vanhenevat lähivuosina jaesimerkiksi hoitoalalle ei löydy suomalaisista riittävästi työntekijöitä. Suomi tarvitsee ihmisiä ulkopuolelta.

 Kansainvälinen suojelu on ihmisoikeus

Euroopan ihmisoikeussopimus

Turvapaikanhakeminen on kaikille kuuluva ihmisoikeus, josta ollaan sovittu esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, YK: n kidutuksenvastaisessa sopimuksessa sekä Geneven pakolaissopimuksessa. Maahanmuuttopolitiikka kiristyy kiristymistään ja jokaisen tilanne tutkitaan yksitellen, monet turvapaikanhakijat saavatkin kielteisen päätöksen, ellei henkilön tilannetta katsota riittävän uhkaavaksi, joka oikeuttaisi turvapaikkaan. Vuonna 2018 5805 henkilöä sain kielteisen oleskelulupa päätöksen ja jopa 1823 turvapaikanhakijalta evättiin kansainvälinen suojelu. Viimeisen vuoden aikana maahanmuuttopolitiikassa tehtiin uudistuksia, kuten maahanmuuttoviraston vastuuttamista päätöksen teoissa.Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia, mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Mikäli haluat tukea avuntarvitsijoita, voit tehdä lahjoituksia tai tarjota muuta suoraa apua vastaanottokeskuksiin tai esimerkiksi auttaa järjestöjen kuten Suomen pakolaisapu järjestön kautta.