Pakolaiset Suomessa

Pakolaistilanne on pahempi kuin koskaan ennen, jopa 66 miljoona ihmistä on paennut kotimaastaan erilaisten konfliktien takia. Vähävaraisemmat valtiot kantavat isoimman vastuun maailman pakolaisista ja jopa 80% pakolaisista asuukin kehitysmaissa. Libanonissa asuu väkilukuunsa nähden eniten pakolaisia, mutta määrällisesti pakolaisia on eniten Turkissa. Koko Euroopassa on vain 3,5 % maailman pakolaisista.

Suomen pakolaistilastoja

Suomessa oli vuoden 2017 lopussa 249 500 ulkomaalaista, joista ylivoimaisesti suurimmat kansalaisuusluokat olivat virolaiset ja venäläiset. Pakolaistaustaisia heistä on vain hyvin pieni osa. Vuonna 2018 eniten pakolaisia tai turvapaikanhakijoita saapui Irakista ja Afganistanista ja vuonna 2019 Suomi ottaa hätäevakuoituja kiintiöpakolaisia Syyriasta ja Kongosta. Suomessa uusimaan alue on suurin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sijoittaja. Kiintiöpakolaisia otetaan vuosittain 750 henkilön verran, joka on hyvin pieni luku verraten esimerkiksi Ruotsiin, jossa kiintiöpakolaisia otetaan vuosittain jopa 5000. Suomessa pakolaisia ollaan vastaanotettu noin 50-vuoden ajan, joka on kansainvälisellä tasolla hyvin lyhyt aika. Ensimmäiset pakolaiset saapuivat suomeen Vietnamista jo 70-luvulla, mutta kansalle pakolaisuus tuli tutuksi vasta 90-luvun alkupuolella, jolloin suomeen saapuivat ensimmäiset pakolaisryhmät Somaliasta.

Mikä pakolainen?

Mikä pakolainen?

Pakolainen on henkilö, joka on lähtenyt kotimaastaan pakoon, joko sotaa, uhkaa tai vainoa, joka voi johtua esimerkiksi henkilön rodusta, mielipiteestä tai uskonnosta. Pakolainen on näin ollen saanut kansainvälistä suojelua muusta kuin kotimaastaan. Henkilöstä tulee pakolainen, kun hän on saanut toisesta valtiosta turvapaikan. Kiintiöpakolaiset ovat YK:n valitsemia henkilöitä, jotka katsotaan olevan erityisen uhan alla, jolloin status on voitu saada jo ennen sijoitusta.

Käsitteet selville

Pakolainen, turvapaikanhakija sekä maahanmuuttaja ovat kaikki eri käsitteitä. Turvapaikanahakija on henkilö, joka ei ole vielä vastaanottanut turvapaikkaa. Turvapaikanhakijat hakevat suojelua itsenäisesti. Vain pieni osa turvapaikanhakijoista saa ”pakolaisstatuksen”. Turvapaikanhakija voi kuitenkin saada oleskeluluvan, mikäli henkilön tilanne oikeuttaa toissijaiseen suojeluun. Henkilöstä tulee turvapaikanhakija esimerkiksi saapumalla maahan ja ilmoittautumalle rajalla turvapaikanhakijaksi. Maahanmuuttaja on henkilö, joka muuttaa toiseen maahan aivan kuten me suomalaiset olemme muuttaessamme vaikka Espanjan auringon alle. Useat suomalaiset ovat myös esimerkiksi Lapin sodan aikaan lähtenyt pakolaisiksi muihin pohjoismaihin.

Pakolaiset ja Suomen kansa

Pakolaiset ja koko maahanmuutto politiikka ovat saaneet osakseen paljon kritiikkiä Suomessa. Viime vuosina yleistyneet terroristiset teot Euroopassa ovat kylväneet pelkoa ja lisänneet muun muassa rasismia Suomessa. Turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ovat pilanneet yleisesti ulkomaalaisten mainetta, vaikka suhteessa rikoksia tekevien henkilöiden määrät olisivatkin hyvin pieniä. Keskustelupalstat täyttyvät valheista, luuloista ja yleistyksistä. Suomessa vallitseva epätietoisuus sekä vahvat ennakkoluulot tuntemattomasta aiheuttavat suurta kohua ja jakavat mielipiteitä. Suomeen onkin perustettu erilaisia ääriliikkeitä ja mielenosoituksia, joilla vastustetaan pakolaisia, maahanmuuttajia ja koko maahanmuuttopolitiikkaa. Useat suomalaiset ovatkin keskustelleet, että nämä ääriliikkeet itsessään aiheuttavat kansalaisille pelkoa. On myös mielenkiintoista huomata, että nämä Suomen valtion omat kasvatit, jotka ovat syystä tai toisesta ajautuneet työttömyyteen, päihteisiin tai muuten menettäneet elämänhallintansa, ovatkin yksi suurimmista maahanmuuttoa vastustavista ryhmistä. Suomi on yksi vähiten pakolaisia ottavista maista Euroopassa. Suuret ikäluokat vanhenevat lähivuosina jaesimerkiksi hoitoalalle ei löydy suomalaisista riittävästi työntekijöitä. Suomi tarvitsee ihmisiä ulkopuolelta.

 Kansainvälinen suojelu on ihmisoikeus

Euroopan ihmisoikeussopimus

Turvapaikanhakeminen on kaikille kuuluva ihmisoikeus, josta ollaan sovittu esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, YK: n kidutuksenvastaisessa sopimuksessa sekä Geneven pakolaissopimuksessa. Maahanmuuttopolitiikka kiristyy kiristymistään ja jokaisen tilanne tutkitaan yksitellen, monet turvapaikanhakijat saavatkin kielteisen päätöksen, ellei henkilön tilannetta katsota riittävän uhkaavaksi, joka oikeuttaisi turvapaikkaan. Vuonna 2018 5805 henkilöä sain kielteisen oleskelulupa päätöksen ja jopa 1823 turvapaikanhakijalta evättiin kansainvälinen suojelu. Viimeisen vuoden aikana maahanmuuttopolitiikassa tehtiin uudistuksia, kuten maahanmuuttoviraston vastuuttamista päätöksen teoissa.Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia, mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Mikäli haluat tukea avuntarvitsijoita, voit tehdä lahjoituksia tai tarjota muuta suoraa apua vastaanottokeskuksiin tai esimerkiksi auttaa järjestöjen kuten Suomen pakolaisapu järjestön kautta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *