Suomen arkkitehtuurimuseo

Suomen arkkitehtuurimuseo perustettiin vuonna 1956. Tämä kyseinen museo on yksi vanhimmista arkkitehtuurimuseoista. Se sijaitsee Helsingissä Kasarmikadulla. Samalla tontilla sijaitsee myös esimerkiksi Designmuseo. Se ylläpitää arkkitehtuuriarkistoa sekä kirjastoa. Museo myös tekee tutkimuksia, julkaisee arkkitehtuuriin liittyviä artikkeleita ja ylläpitää tietopalveluita. Museossa kävi noin 19 000 ihmistä vuoden 2017 aikana. Magnus Schjerfbeckin suunnitteli tämän kauniin uusrenessanssi-tyylisen museorakennuksen. Museorakennus tuli valmiiksi vuonna 1899, rakennus ei kuitenkaan ollut museo käytössä ennen vuotta 1981, jolloin rakennustaiteen museo aloitti toimintansa. Rakennus on ollut myös aiemmin Helsingin yliopistoon kuuluvan voimistelulaitoksen käytössä.Arkkitehtuurimuseo tarjoaa runsaasti uusia näkökulmia ja arkkitehtuurin mielekkäitä kokemuksia. Tehtävänä on aktivoida henkilökohtainen yhteys rakennettuun ympäristöön. Museo järjestää monenlaisia ​​tapahtumia, kuten luentoja, opastettuja kierroksia, arkkitehtuurin kävelyretkiä ja työpajoja. Museo tarjoaa suomalaisia ​​ja kansainvälisiä vaihtuvia-näyttelyitä sekä pysyvän näyttelyn. Museolla on kolmessa kerroksessa yleisötiloja. Pohjakerroksessa sijaitsevat museon lipunmyynti ja kirjakauppa. Museon oma kirjasto sijaitsee täällä myös. Museon toinen kerros on omistettu vaihtuvien näyttelyiden tiloille ja kolmas kerros on tarkoitettu pysyvän näyttelyn tiloille, arkistolle sekä museon hallinnallisille tiloille. Suomen arkkitehtuurimuseo- ja tiedotuskeskussäätiö ylläpitää tätä arkkitehtuurimuseota. Museon ylläpitoon tarvittavat varat tulevat suurimmaksi osaksi valtionapuina. Museossa on tapana olla kaksi näyttelyä kerrallaan. Ne ovat esitelleet esimerkiksi töitä useilta kuuluisilta arkkitehdeiltä. Myös kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtikilpailujen voittajat ovat olleet museossa esillä. Museon toiminta painottuu vuoden 1900 jälkeiseen arkkitehtuuriin. Juulia Kauste, museon entinen johtaja, irtisanottiin maaliskuussa vuonna 2018. Museon väliaikaisena johtajana tulee toimimaan Reetta Heiskanen.

Suomen arkkitehtuurimuseo

Museon näyttelyt ja kirjasto ovat auki tiistaista sunnuntaihin kello 11.00-18.00, ja keskiviikkona kello 11.00-20.00. Pääsymaksu on 10€ aikuisilta ja 5€ opiskelijoilta, eläkeläisiltä ja työttömiltä. Alle 18-vuotiaat ja sotaveteraanit pääsevät museoon ilmaiseksi. Yksityiset opastukset maksavat arkisin 60€ ja viikonloppuisin 90€, opastusten suurin ryhmäkoko on 25 henkeä. Museossa pidetään lauantaisin yleisöopastuksia, jotka ovat kaikille pääsylipun ostaneille.

  Alvar Aalto -mitali

Akateemikko Alvar Aallon suunnittelema ja hänen mukaansa nimetty mitali perustettiin vuonna 1967 kunnioittamaan luovaa arkkitehtonista työtä. Mitali saatetaan antaa elossa oleville henkilöille, jotka ovat erittäin merkittävällä tavalla vaikuttaneet arkkitehtuurin alalla. Mitali jaetaan nykyisin kolmen vuoden välein ja sen on perustanut Suomen arkkitehtiliitto, Suomen rakennustaiteen museo ja Rakennustaiteen seura vuonna 1967. Mitalin jakamisesta vastaa perustajien lisäksi Alvar Aalto -säätiö ja Helsingin kaupunki. Alvar Aalto -mitali täytti 50 vuotta vuonna 2017. Tämän kunniaksi mitali jaettiin poikkeuksellisesti kahden vuoden kuluttua edellisestä mitalista. Mitalin juhlavuonna voittanut kiinalainen arkkitehti Zhang Ke kuuluu Kiinan nouseviin nykyarkkitehteihin. Zhang Ken sai oman väliaikaisen näyttelynsä mitalin voittamisen myötä Arkkitehtimuseossa.

Museon näyttelyt

Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900-1970 on museon pysyvä näyttely se tarkastelee 1900-luvun rakentamisen historiaa ottaen huomioon taloudessa, politiikassa ja tekniikassa tapahtuneen kehityksen. Rakentamisen määrään ja arkkitehtuurin muotokieleen vaikuttaa kaikki nämä tekijät. Näyttelyssä on esillä erivuosikymmenien tyylipiirteitä, teknisiä ratkaisuja, materiaaleja ja sisustuksia. Näyttelyä täydentää Elina Standertskjöldin kolmiosainen kirjasarja nimeltään Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900-1920, 1930-1950 ja 1960-1980. Teoksen viimeinen osa ilmestyi kesäkuussa 2011. Näyttelystä on myös tehty nettipeli koululaisille ja muille kiinnostuneille. Peli kertoo arkkitehtuurista eri vuosikymmenille tyypillisten rakennusten kautta.

Vuosi sairaalasuunnittelua

Vuosi sairaalasuunnittelua – Paatelat arkkitehteina on yksi museon väliaikaisista näyttelyistä. Näyttely on museossa 5.12.2018-24.2.2019 välisenä aikana. Paatelan arkkitehtisuku on harvinainen esimerkki perheestä, joka on ehtinyt toimia alalla sadan vuoden ajan. Suku tunnetaan erityisesti sairaala-arkkitehtuuristaan. Näyttely esittelee perheen perustamien eri arkkitehtitoimistojen pitkäaikaista työskentelyä viidentoista esimerkkikohteen avulla.Interplay of cultures on museon toinen väliaikainen näyttely. Tämä näyttely on museossa 26.9.2018-24.2.2019 välisen ajan. Sen tarkoituksena on kertoa maailman huonosta tilasta. Ja miten elinympäristömme muuttuu jatkuvasti globalisaation ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Myös kaupungistuminen vaikuttaa tähän. Tämän näytelyn on tarkoitus toimia Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen 25-vuotisjuhlana. Samalla näyttely käsittelee muutosta arkkitehtien työssä ja ammattikuvassa.

Pakolaiselämän haasteet

Pakolaisuus saattaa usein, varsinkin hyvinvointivaltion kansalaiselle, olla käsitteenä hyvinkin  kaukainen ja vieras. Omakohtaisen kokemuksen puuttuessa, on varsin hankalaa ja ehkä vähemmän mielekästä paneutua asiaan sen suuremmalla intensiteetillä. Nykyään pakolaisuus tosin koskettaa valtiotamme hyvinkin merkittävästi, joten ehkä olisi aika kiinnostua aiheesta ja uhrata sille ajatus, jos toinenkin.  Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Suomeen Chilestä jo 1970-luvulla, mutta vasta suurten massojen saapuessa Somaliasta 1990-luvun alussa, myös Suomessa pakolaisuus alkoi näkyä ympärillämme selvemmin. Suomeen saapui vuonna 2015 turvapaikanhakijoita kaikkiaan 32 476. Viimeistään tässä vaiheessa aiheesta syntyi varsinainen kuuma peruna, ainakin poliittisissa keskusteluissa, mutta myös arkisesti kansalaisten kesken. Asiaa on puitu moneen otteeseen, monesta eri näkökulmasta. Jokaiselle varmasti tekee hyvää tarkastella aihetta nimenomaan myös pakolaisten kannalta ja näin päästä lähemmäs pakolaisuuden todellisia syitä, sekä oppia ymmärtämään myös tarinan toinen puoli.

Millaista on olla pakolainen?

Millaista on olla pakolainen?

Jos et omakohtaisesti ole joutunut kokemaan pakolaisuutta, on mahdotonta täysin ymmärtää sen aiheuttamaa pelkoa, epävarmuutta ja ahdinkoa. On helppo kritisoida silloin, kun itse ei ole tarinan päähenkilönä ja mielipiteen muodostaminen on yksinkertaisempaa, jollei ole katsonu asiaa puolueettomasi kaikista näkökulmista. Pakolaisella tarkoitetaan nimenomaan henkilöä, joka on syystä tai toisesta, joutunut pakenemaan omasta kotimaastaan, jouduttuaan esimerkiksi omaa uskontoaan, rotuaan tai mielipiteitään koskevan vainon kohteeksi. Henkilö on siis suuressa vaarassa päivittäisessä elämässään, eikä häntä voida palauttaa takaisin kotimaahansa. Pakolais-status edellyttää myös myöntävää turvapaikkapäätöstä ja tähän liittyen on olemassa erikseen vuonna 1951 määritetty Geneven Pakolaissopimus. Tämä siis tarkoittaa, että eivät suinkaan kaikki kotimaastaan paenneet ole automaattisesti pakolaisia. Millaista pakolaiselämä todellisuudessa onkaan? Millaista on jättää oma koti, ystävät, tutut tavat ja käytännöt? Täysin vieraassa maassa ja vieraassa kulttuurissa toimiminen on tietysti suuri haaste ja pelkästään jokapäiväisten asioiden hoitaminen voi olla lähes mahdotonta.Uuden kielen oppiminen on aina haastavaa ja vaatii aikaa, varsinkin varttuneempaan ikään ehtineillä. Elämä pitää rakentaa uudelleen, ihan alusta alkaen. Vaikka pakolaiset yleensä saavat valtion apua, niin rahallisesti, kuin tukemaan päivittäisiä toimia, on moni silti äärimmäisen yksinäinen ja peloissaan. Pakolaisiin kuuluu kaikenlaisia ihmisiä. Yksinäisistä nuorista vanhuksiin ja suurperheisiin. Lapset on ruokittava ja itsestäkin huolehdittava. Matka suuren uhan alta uuteen, omituiseen kotimaahan, on yleensä pitkä ja täynnä ongelmia ja epävarmuutta. Uuvuttavan prosessin jälkeen, on kova paine päästä osaksi yhteiskuntaa ja saada elämä taas järjestykseen. Monet kärsivät traumojen aiheuttamista henkisistä ongelmista, joista ei välttämättä ole ketään, kenelle puhua. Turvapaikanhakijat sijoitetaan yleensä ihan ensimmäiseksi niin kutsuttuihin vastaanottokeskuksiin. Siellä he viettävät määrittelemättömän ajan, mutta yleensä siihen asti, kunnes heidän tilanteensa on “käsitelty”.

vastaanottokeskus

Vastaanottokeskuksissa pakolaiset yleensä tutustuvat muihin ja luovat ensimmäisiä kaverisuhteita. Todellinen arki tulee vastaan siinä vaiheessa, kun on aika lähteä vastaanottokeskuksesta rakentamaan elämää, yleensä varsin heikoin avuin. Ilman kielitaitoa, koulutusta tai tukiverkkoa, on äärimmäisen haastavaa löytää työpaikkaa tai mieluisaa asuntoa. On otettava vastaan se, mitä sattuu saamaan. Myös korkeastikoulutetut henkilöt joutuvat usein kielitaidon puuttuessa tyytymään matalapalkkaiseen työhön ja elintaso saattaa jopa laskea huomattavasti verrattuna siihen, mitä se oli niinä aikoina, kun kotimaassa vielä oli turvallista elää. Kotiutumisen haasteena esiintyvät usein myös ympäristön tuomat asenteet. Pakolaisiin ja maahanmuuttajiin kohdistuva suvaitsemattomuus ja suoranainen rasismi ovat monille jokapäiväinen ongelma. On äärimmäisen raskasta tuntea olevansa ei-toivottu tai jopa pelätty. Suomessa ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa tasaista tahtia ja jokaisen on viimeistään tässä vaiheessa viisainta hyväksyä, että maailma muuttuu ja jokainen valtio monikansallistuu vääjäämättä, halusimme sitä tai emme. Maailma on parempi paikka ollessaan kaikille avoinna, ja monikansallisuus tuo tullessaan myös lukemattomia uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia. Pakolaiselämä on täynnä haasteita ja kotiutuminen vie vuosikausia. Jokaisella tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet hyvään ja turvalliseen elämään. Tästä ainakin voimme varmasti jokainen olla yhtämieltä.

Sosiaalinen vaikutus

Psykologit ovat käyttäneet vuosikymmeniä tutkiessaan sosiaalisen vaikutusvallan voimaa ja tapaa, jolla se manipuloi ihmisten mielipiteitä ja käyttäytymistä. Erityisesti sosiaalinen vaikutus viittaa tapaan, jolla yksilöt muuttavat ajatuksiaan ja toimiaan vastatakseen sosiaaliryhmän, sosiaalisen roolin tai vähemmistön vaatimuksia ryhmässä. Useimmat meistä kohtaavat sosiaalista vaikutusta monissa eri muodoissa säännöllisesti. Esimerkiksi opiskelija voi muuttaa käyttäytymistään käyttäytyäkseen enemmän kuin muut luokan opiskelijat. Lisäksi meihin vaikuttavat sellaisten ihmisten pyynnöt, joita pidetään hallintovirkamiehinä. Työntekijä seuraa esimerkiksi esimiehensä käskyjä miellyttääkseen heitä. Yksilön toimiin, reaktioihin ja ajatuksiin vaikuttavat esimerkiksi muut ihmiset tai ryhmät. Sosiaalista vaikutusta ovat muun muassa vertaispaine ja vakuuttaminen. Sosiaalisen vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttaa ryhmän koko, tilanne, persoona ja sukupuoli. Konformismi on sosiaalipsykologian ilmiö, joka tarkoittaa yksilön mukautumista ryhmään tai enemmistöön. Jos ihmiselle näytetään kuva inhon irvistyksestä ja muut ihmiset ryhmässä kertovat, että kuvassa on vihaiset kasvot, ihmisillä on tapana vakuuttua, että näytetyssä kuvassa on oikeasti vihaiset kasvot. Solomon Asch oli yhdysvaltalainen psykologi ja sosiaalipsykologian pioneeri. Asch tuli kuuluisaksi 1950-luvulla sosiaaliseen paineeseen liittyvistä kokeista, jotka osoittivat, sosiaalisen paineen vaikuttavan ihmisen käsitykseen mikä on oikein ja mikä väärin. Yhdessä hänen kokeessaan kuusi valekoehenkilön sekaan laitettiin yksi oikea koehenkilö. Heille näytettiin neljää erillistä janaa. Yksi janoista oli selkeästi yhtä pitkä kuin ensimmäinen jana. Koehenkilöitä pyydettiin kertomaan mikä tämä yhtä pitkä jana oli. 33% oikeista koehenkilöistä vastasi väärin, koska valekoehenkilöt vastasivat väärin. Vuonna 1958 Harvardin psykologi Herbert Kelman tunnisti kolme laajaa yhteiskunnallisen vaikutuksen lajiketta. ”Vaatimustenmukaisuus” on sitä, kun ihmiset näyttävät olevan samaa mieltä muiden kanssa, mutta pitävät erilaiset mielipiteensä itsellään. ”Tunnistaminen” on sitä, kun joku, jota pidetään ja arvostetaan, vaikuttaa ihmisiin, kuten kuuluisa julkisuuden henkilö. ”Sisäistyminen” on sitä, kun ihmiset hyväksyvät uskon tai käyttäytymisen ja hyväksyvät sen sekä julkisesti että yksityisesti.

Morton Deutsch ja Harold Gerard

Morton Deutsch ja Harold Gerard kuvailivat kahta psykologista tarvetta, jotka johtavat ihmisten mukautumiseen toisten odotuksiin. Näihin kuuluvat tarve olla oikeassa eli informatiivinen sosiaalinen vaikutus ja tarve olla tykätty eli normatiivinen sosiaalinen vaikutus. Informatiivinen vaikutus tulee esiin, kun ihmiset ovat epävarmoja, joko siksi, että ärsykkeet ovat luonteeltaan moniselitteisiä tai koska olemassa on sosiaalisia erimielisyyksiä. On monia syitä, miksi ihmiset sallivat sosiaalisten vaikutusten vaikuttaa heidän ajatuksiinsa ja käyttäytymiseensä. Yksi syy on se, että usein noudatamme ryhmän normeja tullaksemme hyväksytyksi. Jalkapallojoukkueen kannattajat käyttävät vapaaehtoisesti joukkueensa paitoja tunteakseen olevansa osa ryhmää.

Sosiaalisen vaikutuksen tyypit

Normatiivisessa sosiaalisessa vaikutuksessa ihmiset haluavat sopia ystäviensä ja kollegojensa keskuuteen. Tämä yhteensopivuus enemmistön kanssa voi tarkoittaa sitä, että ihmiset seuraavat ystävien joukossa suosittuja muodin suuntauksia, hyväksyvät uskonnollisen ryhmän rituaaleja tai katsovat tiettyä tv-ohjelmaa, koska kollegat keskustelevat siitä. Sosiaalinen vaikutus ja vaatimustenmukaisuus on toinen sosiaalisen vaikutuksen tyyppi. Siinä sosiaalista vaikutusvaltaa on useita muotoja. Yksi tälläisen vaikutuksen tyyppi on vaatimustenmukaisuus, eli kun henkilö hyväksyy muiden mielipiteitä ja käyttäytymistä. Tätä tapahtuu usein ryhmissä, kun yksilö noudattaa ryhmän enemmistön noudattamia sosiaalisia normeja. Käyttäytymisvaatimukset voivat myös vaikuttaa ryhmän jäsenten toimintaan, henkilö käyttäytyy samalla tavalla kuin muut ryhmässä.

Julkinen- ja yksityinen vaatimustenmukaisuus

Julkinen- ja yksityinen vaatimustenmukaisuus: Julkinen vaatimuksenmukaisuus edellyttää, että henkilön käyttäytyminen vastaa toisten odotuksia. Esimerkiksi opiskelija voi kertoa pitävänsä rock-yhtyeestä, koska kaikki hänen ystävänsä kuuntelevat sitä. Tosi asiassa hän ei pidäkkään heidän musiikkista. Yksityinen vaatimuksenmukaisuus tapahtuu, kun henkilö sisäistää ryhmän näkemykset ja hyväksyy enemmistön mielipiteensä omakseen. Esimerkiksi opiskelija kuuntelee rock-yhtyeen musiikkia, josta hänen ystävänsä pitää. Ajan mittaan hän ymmärtää, että hän nauttii myös tämäntyyppisestä musiikista.