Asuinpaikan etsiminen Suomesta

Turvapaikanhakijan saapuessa Suomeen on hänelle saatava ensin ihan perusasiat kuntoon. Ensimmäisinä niistä majoitus, oikeanlainen vaatetus, sekä ravinto. Turvapaikan saaminen alkaa hakemuksella, jonka eteneminen riippuu pitkälti turvapaikanhakijan tilanteesta. Suomesta on huomattavasti helpompi ja todennäköisempi saada turvapaikka, kuin esimerkiksi muista pohjoismaista. On tärkeä tietää ja huomioida kuitenkin, että myönteinen päätös turvapaikanhakijalle ei vielä takaa turvapaikan saantia, vaan se voi myös taata toissijaisen suojelun perusteella myönnettävää oleskelulupaa. Turvapaikanhakijan saavuttua Suomeen hän sijoittuu vastaanottokeskukseen, joita oli aktiivisena vielä 2015 huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi vuonna 2018. Vastaanottokeskukset auttavat turvapaikanhakijoita integroitumaan ja sopeutumaan yhteiskuntaan monella eri tavalla. Hakijoille taataan vastaanottokeskuksessa turvallisen majoituksen lisäksi vaatteita ja ruokaa, sekä laajalti neuvoja ja tukea elämän jatkamisessa vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Ohjeistusta voi saada niin opintojen, kuin työn saamisen kanssa, mutta myös vapaa-ajan, taloudellisten asioiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa.

Uusimpien lakimuutosten vaikutus

Uusimpien lakimuutosten vaikutus

Vuonna 2014 aloitetut vastaanottotoiminnan lakimuutokset tekivät suuremman vaikutuksen myönteisten päätösten saavien hakijoiden päätöksiin kuin mitä odotettiin. Myönteisen päätöksen sai oletetun 80 prosentin sijasta vain 20 prosenttia. Turvapaikanhakijoista onnekkaimmat saivat siis oleskeluluvan Suomesta ja pääsivät aloittamaan uuden elämänsä uudessa maassa. Oman kodin ja työn löytäminen ei ole helppoa ja monet järjestöt ja kunnat tukevat ja auttavat oleskeluluvan saaneita vielä pitkän aikaa myönteisen päätöksen jälkeenkin. Perusasiat kuten ihan vain suomen kieli on varmasti haastavaa maahanmuuttajille, onhan se yksi maailman haastavimmista kielistä oppia. Usein vastaanottokeskukset yrittävätkin löytää pysyvää kotia läheltä vastaanottokeskusten sijaintia, paikkaa johon ihmiset ovat ensimmäisenä suomessa sijoittuneet. Turvapaikanhakijoita ovat auttaneet tuhannet yksityiset vuokranantajat jotka ovat antaneet asuntonsa vuokralle jotta kriisin keskeltä lähteneet ihmiset voisivat kokea kodin lämmön ja turvan. Ilman auttavia ja ymmärtäväisiä ihmisiä nämä tyhjän päälle jääneet ihmiset olisivat aivan pulassa. On upeaa kuinka etenkin pienet lapset saavat mahdollisuuden uuteen alkuun ja hyvät lähtökohdat paremman tulevaisuuden rakentamiseen. Monet heistä ovat käyneet läpi asioita joita emme osaisi kuvitella edes painajaisissamme. Oman kodin löytäminen on toki haastavaa ilman suomalaista sotua, kielitaitoa, työpaikkaa ja säännöllisiä tuloja. Monet heistä ovat jättäneet kaiken kotimaahansa. Miehensä, vaimonsa, vanhimmat lapsensa, kotinsa ja koko elämänsä. Kaikki tuki ja turva on saatava.

Pääkaupunkiseutu houkuttaa turvapaikanhakijoita

vastaanottokeskus

Vastaanottokeskukset ovat hajautuneet kattavasti ympäri Suomea. Pohjoisin vastaanottokeskus löytyy Rovaniemelta ja eteläisin Hangosta, Suomen eteläisimmästä kaupungista. Vaikkakin turvapaikanhakija ohjataan sattumanvaraisesti johonkin Suomen 49 vastaanottokeskuksesta hakeutuvat he oleskeluluvan saatuaan suurilta osin pääkaupunkiseudulle tai muihin kasvukeskuksiin. Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa turvapaikanhakijoita houkuttaa jo olemassa oleva yhteisö kotimaastaan. Toki vaikuttavia tekijöitä ovat myös käytännölliset syyt, kuten työn ja opiskelun mahdollisuudet, sekä isompien kaupunkien kattavat palvelut. Hyvän ja sujuvan integroitumisen kannalta itsenäinen asuminen on ensisijaisen tärkeää. Turvapaikanhakijoiden ensimmäinen asunto on useimmiten järjestetty yhteiskunnan toimesta. Tämän jälkeen heidän statuksensa asuntomarkkinoilla vastaa ketä tahansa muuta kansalaista. Osa oleskeluluvan saaneista löytää asuinpaikan itsenäisesti ilman yhteiskunnan avustusta, silloin asuinpaikka löytyy usein sukulaisten tai ystävien luota. Tämä on usein väliaikainen ratkaisu, joka saattaa johtaa valitettavasti myös asunnottomuuteen. Turvapaikanhakijoista noin 30 prosentin arvioidaan muuttavan itsenäisesti ilman yhteiskunnan avustusta. Toisin kuten on oletettu turvapaikanhakijat eivät ole kuormittaneet suurten ja keskisuurten kaupunkien, sekä kuntien vuokra-asuntojen jonoja. Yleisesti ottaen Suomessa ei ole koskaan rakennettu näin paljon vuokra-asuntoja kuin tällä hetkellä. Tämä on johtanut suureen tarjontaan vapaiden vuokra-asuntojen markkinoilla, joka on osittain vaikuttanut positiivisesti myös turvapaikanhakijoiden asuntojen saatavuuteen Suomessa.

Vastaa