Kategoria: Blog

Nykyään maailman sotien ja ilmastonmuutoksen myötä pakolaistilanne on kasvanut ja tulee varmasti kasvamaankin. Tämän takia on perustettu kansain välinen UNHCR eli United nations High Commissioner for Refugees, joka tarkoittaa kansainvälistä pakolaisjärjestöä tai Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain valtuutetun toimisto. Tämä on YK:hon kuuluva järjestö, joka perustettiin vuonna 1950 turvaamaan pakolaisten oikeudet. Tämä on osa YK:n ihmisoikeuksien kehitysjärjestelmää, jolla pyritään tuomaan turva jokaiselle. Järjestön päämaja on Sveitsin Geneve kaupungissa. Järjestö myös sai Nobelin rauhanpalkinnon vuosina 1954 ja 0981. Alunperin YK perusti vuonna 1949 pakolaisasian valtuutetun suojelemaan eri pakolaisten etuja, toisen maailmansodan aiheuttaman ison pakolaisvyöryn hoitamiseksi. Järjestö kuitenkin lakkautetuin ja nykyinen järjestö perustettiin vuonne 1950. Järjestön pääasiallinen tehtävä on suojata pakolaisten oikeudet ja keksiä sijoitusratkaisuja pakolaisille ja muille suojelua tarvitseville. Ratkaisut riippuvat aina tilanteesta ja tyypillisinä ratkaisuina saattaa olla kotiinpaluu, turvapaikkamaahan integroituminen tai johonkin muuhun maahan sijoittaminen. Järjestö on auttanut yli kymmeniä miljoonia pakolaisia ja jo vuoteen 2004 mennessä se oli auttanut noin 50 miljoonaa pakolaista heidän tilanteissaan. Järjestöllä on 5000 työntekijää, jotka auttavat jatkuvasti noin 20 miljoonaa pakolaista yli 120 eri maassa.Myös kuten monien muidenkin YK:n järjestöjen mukana, myös tämä järjestö nimeää jatkuvasti julkisuuden henkilöitä niin sanotuiksi hyvän tahdon lähettiläisiksi.

UNHCR Suomi

Mitä UNHCR tekee?

Yksi pääasiallisista tehtävistämme on hyvien käytäntöjen edistäminen tarkoittaen, että pyrimme välttämään pakolaisten yleisimpiä ongelmia ja tilanteita, joissa pakolainen jää niin sanotusti kansalaisettomaksi eli tilanteeseen, jossa ei omista minkään maan kansalaisuutta. Tämä on isoin osa työtä, jolla pyritään varmistamaan, että jokaisella ihmiselle olisi edes jonkun maan kansalaisuus.Edustus neuvoo Suomen viranomaisia turvapaikkaoikeuksien, kotouttamisen ja perheiden yhdistämisten kanssa ja pyrkii antamaan tarvittavan tiedon jokaiselle taholle, jotta he pystyvät toiminaan tilanteiden tullessa. Neuvosto myös järjestää neuvotteluita ja luo lakiehdotuksia, pakolaisten oikeuksien turvaamiseksi. Neuvoston tärkein tehtävä suomessa onkin edistää lapsiystävällistä turvapaikka- ja maahanmuuttomenettelyä ja sen kehittämistä. Tärkein asia on, että lapsen etu ajateltaisiin aina ensisijaisesti ja toimenpiteet tehtäisiin sen perusteella.Hyviä käytäntöjä edistämällä voidaan siis globaalisti muuttaa käytäntöjä ja palveluita paremmiksi, niin että se takaisi varmasti jokaisen osapuolen oikeuden. Nämä palvelut vaikuttavat pakolaisiin ja kansalaisettomaksi joutuneisiin, joille on erityisen tärkeää saada turvattua samat ihmisoikeudet, jokaisella tasolla kansallisesti ja kansainvälisesti.Yksi edellä mainituista tärkeimmistä asioista oli kansalaisuudettomuuden lopettaminen. Tällä hetkellä maailmassa on noin 10 miljoonaa ihmistä vailla kansalaisuutta ja tästä syystä eivät voi käydä koulussa, mennä lääkärille tai saada edes kunnollisia töitä. Tämän takia moni ihminen ei voi elää normaalia elämää, jossa ihmisoikeudet toteutuvat. Nämä kyseiset ihmiset eivät papereiden mukaan ole edes olemassa ja tämä onkin järjestön suurin tehtävä saada loppumaan. Heidän tarkoituksena on saada katettua ihmisoikeudet ja kansalaisuuden jokaiselle täällä elävälle ihmiselle. UNHCR:n tavoitteena on tehdä loppu kansalaisettomuudelle vuoteen 2024 mennessä. Tämän voi myös jokainen osallistua kirjoittamalla ”Ibelong” kirjeen auttamaan sen lopettamista.

Jokaisen maan oma hallitus päättää itse ketkä ovat sen kansalaisia, joten jokaisen maan hallitus on eniten vastuussa tilanteesta, joten isoin painostus on tehtävä hallituksille. Tämän painostuksen tarkoituksena on saada hallitus antamaan kansalaisuuden jokaiselle maan sisällä syntyneelle ihmiselle, varallisuudesta tai yhteyskuntasamasta huolimatta. Jokaiselle järjestöllä ja ihmisellä pitäisi olla oma roolinsa tämän ongelman poistamisessa. Kansalaisettomuuden lopettamisessa on neljä osa-aluetta, jotka ovat tunnistaminen, estäminen, vähentäminen ja suojeleminen. Näitä tavoitteita kohden pyritään poistamaan se kokonaan.

Yhdistyneiden kansakuntien, eli YK:n pakolaisjärjestön arvioiden mukaan konfliktien ja vainon takia kodistaan pakenemaan joutuneita on jo noin 65 miljoonaa ihmistä, tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin. On arvioitu että jokaisena minuuttina kaksikymmentä ihmistä joutuu jättämään kotinsa. Huomionarvoista on, että suurimman vastuun pakolaisista ja turvapaikanhakijoista kantavat köyhät maat. Noin 80 prosenttia maailman pakolaisista elää kehittyvissä maissa. Libanonissa turvapaikanhakijoita on väkilukuun suhteutettuna eniten. Turkissa puolestaan turvapaikanhakijoita on lukumääräisesti eniten, noin 3 miljoonaa ihmistä. Maailman pakolaisista yli puolet on kotoisin kolmesta maasta: Afganistan, Syyria ja Etelä-Sudan. Esimerkiksi vuonna 2011 alkaneen Syyrian sisällissodan vuoksi maasta on paennut ulkomaille noin 6 miljoonaa ihmistä. Lisäksi Syyriassa on maan sisäisiä pakolaisia lähes saman verran. Mielenkiintoista on että suurin osa maailman pakolaisista asuu kotimaansa rajojen sisällä. Turvapaikanhakijat jakautuvat tasaisesti miesten ja naisten välillä. Pakolaisten joukosta löytyy ihmisiä sukupuolesta, elämäntilanteesta ja varallisuudesta riippumatta. Huolestuttavaa on että lasten osuus on viime aikoina nousussa, yli 50 prosenttia pakolaisista on lapsia. 

Turvapaikanhakijat Euroopassa

Euroopan osuus maailman turvapaikanhakijoista on edelleen varsin maltillinen, noin 4 prosenttia. Määrä on hieman kasvanut viime vuosina. Vuonna 2015 Eurooppaan pakeni köyhyyttä ja konflikteja yli miljoona ihmistä turvallisemman ja paremman elämän toivossa. Heistä suurin osa saapui meritse Kreikkaan. Välimeren pakolaisvirrassa korostui voimakkaasti Syyrialaisten osuus, he muodostivat tästä määrästä yli puolet. Pitkittyneen sisällissodan johdosta. Turvapaikanhakijoiden luonnollinen reitti Eurooppaan kulkee Välimeren ja Etelä-Euroopan kautta. Nämä maat ovatkin kantaneet EU maihin suuntautuneesta turvapaikanhakijoiden määrästä ylivoimaisesti suurimman taakan. Tämän vuoksi EU -maat ovat sopineet keväällä 2016 turvapaikanhakijoiden siirroista EU -maiden sisällä tilanteen tasapainottamiseksi. EU:n tavoitteena on luoda tilanne, jossa jäsenmaat yhdessä sitoutuvat turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Tavoitteena on jakaa vastuu turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta tasapuolisesti. Kaikki EU -maat eivät tällä hetkellä vastaanota kiintiöpakolaisia ja turvapaikanhakijat ovat jakautuneet epätasaisesti EU -maiden kesken.

Suomi kantaa oman vastuunsa

Suomi on kantanut vastuunsa EU -maihin suuntautuneesta turvapaikanhakijoista. Hakijamäärät ovat 2000 -luvulla olleet noin 1500 ja 6000 vuosittaisen hakijan välillä. Tilanne kuitenkin muuttui vuonna 2015 Euroopan pakolaiskriisin myötä. Tällöin Suomi vastaanotti turvapaikanhakijoita yhteensä 32 476 henkilöä. Väkilukuun suhteutettuna Suomi kantoi vastuunsa esimerkillisesti. Kuten maailmallakin, suurin osa Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista saapuu Irakista, Syyriasta ja Afganistanista. Vuosina 2015 – 2016 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista 26 prosenttia täyttivät kansainvälisen suojelu saamisen edellytykset. Loput hakijoista saivat kielteisen turvapaikkapäätöksen ja heidän edellytetään poistuvan Suomesta. Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat sijoitetaan ensin vastaanottokeskukseen. Vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakija odottaa että hänen hakemuksensa käsitellään. Vastaanottokeskusten määrä vaihtelee turvapaikanhakijoiden määrän mukaan. Tällä hetkellä Suomessa on noin 70 vastaanottokeskusta, joista osa on alaikäisille tarkoitettuja keskuksia. Vastaanottokeskusten lukumäärä vaihtelee turvapaikanhakijoiden määrän mukaan. Suurinta osaa vastaanottokeskuksista ylläpitää Suomen punainen risti. Turvapaikkapäätökseen kuluva aika vaihtelee hakijoiden kesken. Vuonna 2016 käsittely vei keskimäärin noin kahdeksan kuukautta. Suomi tukee turvapaikanhakijoita myös rahallisesti. Turvapaikanhakijoille maksetaan vastaanottorahaa, jonka perusosa voi olla enintään 312,23 euroa. Tämä raha on tarkoitettu välttämättömiin perustarpeisiin esimerkiksi ruokaan ja vaatteisiin. Turvapaikanhakijan kustannukset yhdelle vastaanottokeskuksessa vietetylle vuodelle on arviolta noin 22 000 euroa. Kansainväliset sopimukset sitovat valtioita ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita. Lisäksi EU -mailla on yhteisiä säädöksiä, jotka velvoittavat EU -maita, mukaan lukien Suomea toimimaan Eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän mukaan. Suomi ja muut EU -maat ovat velvollisia ottamaan vastaan turvapaikanhakijan ja tarjoamaan kansainvälistä suojelua heille jotka sitä tarvitsevat.

Ihmisten maiden välistä muuttoa on tapahtunut läpi koko ihmiskunnan historian, ja suurten väki massojen siirtyminen alueelta toiselle on ollut normaalia käytöstä viime aikoihin saakka. Migraatiosta on tullut poliittinen ongelma vasta maiden laittaessa fyysisiä rajoja välilleen.Migraatiolla tarkoitetaan suuren väki ryhmän siirtymistä omalta alkuperäiseltä asuinalueetaan toiselle. Useimmiten uusi alue on jo valmiiksi asutettu, mikä saattaa johtaa ryhmien välisiin konflikteihin, mutta myös rikastaa molempia kulttuureita.

Muuttoliikkeiden varhaishistoria

Ihmiskunnan varhaisin migraatio oli maapallon valloitus. Lajimme sai alkunsa pienessä kulmassa Afrikkaa, ja väkiluvun kasvaessa, alkuihmiset lähtivät leviämään ympäri mannerta, ja sieltä myös uusille mantereille. Neoliittisesta ajasta eteenpäin useimmat migraatiosta ovat tapahtuneet kun ryhmä on puskettu alkuperäiseltä asuin alueeltaan pois syystä tai toisesta, tai dominantti ryhmä on ottanut uuden asuinalueen haltuunsa sodan ja valloituksen seurauksena.Kautta historian maailmassa on esiintynyt sekä vapaaehtoista että pakotettua migraatiota, joista molemmille on löytynyt useita syitä, mutta ihmiskunnalla näyttää olleen kova tarve levitä aina alku ajoistaan lähtien.

Australiaan, Aasiaan, ja Eurooppaan suuntautuneet muuttoliikkeet tapahtuivat noin 40,000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, ja Amerikan manner valloitettiin ensimmäistä kertaa noin 20,000 vuotta eKr. Tarkalleen ei ole tiedossa mistä syystä muinaiset ihmiset lähtivät liikkeelle, ja kuinka he siirtyvät paikasta toiseen, mutta suurena syynä oli luultavasti ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat ruokavarastojen väheneminen. Reittien tutkinta osoittaa että vesialueiden ylityksessä ryhmillä oli luultavasti käytössään primitiivinen lautta, mutta suurin osa muusta matkasta kulki jalan. Varhaisten ihmisten muuttoliike auttoi ihmisrodun kehittymisen nykyiseksi, sillä uusille alueille muuttaminen pakotti alku ihmisiä tekemään elämää helpottavia keksintöjä. Esimerkiksi vieraiden eläinten metsästykseen tarvittiin aseita, ja kylmässä ilmanalassa selviämiseen telttamaisia suojia. Laajemmat asuinalueet, ja runsaat ruokavarat myös rohkaisivat perheitä lisääntymään ja kirjaimellisesti täyttämään maan. Lähempänä ajanlaskun alkua suuria muuttoliikkeitä nähtiin muun muassa kreikkalaisten, kelttien, ja turkkilaisten puolesta. Kreikkalaiset levittivät kulttuuriaan läpi välimeren, ja he aloittivat asuinalueita ainakin Sisiliassa ja Marseillessa. Turkkilaiset taas levisivät ympäri Keski- Aasiaa ja Eurooppaa.

Ajanlaskun alun jälkeen

Ajanlaskun ajan ensimmäinen suuri migraation tapahtui 300-luvun ja 600-luvun välissä, Rooman valtakunnan laskun jäljillä. Tämän aikana suuret ihmisjoukot siirtyivät Euroopan maa-alueiden välillä, levittäen tapojaan, kieltään, ja kulttuuriaan paikasta toiseen. Useimmat näistä joukko liikkeistä olivat germaanisten-, slaavi-, ja hunni kansojen siirtyminen entiselle Rooman valtakunnan alueelle. Syitä tälle suurelle muuttoliike ajalle löytyy Rooman rappeutumisen aiheuttaman tyhjiön täyttö. Euroopan alueen heimot alkoivat sotimaan keskenään, ja kymmenistätuhansista henkilöistä muodostuvat joukot saivat helposti otettua alueita haltuunsa. 1400-luku toi mukanaan tutkimusmatkat, ja Eurooppalaisten leviämisen kaukaisimmille asuinalueille, ja aloitti globalisaation sen nykymuodossa. Tutkimusmatkailijat tekivät edeltäkäsin reissuja Amerikkaan, Australiaan, ja kaukaisille saatrille, ja heidän todettuaan kohteet asumiskelpoisiksi, pioneerit ottivat uudet asuinalueet haltuunsa. Siinä missä tutkimusmatkat rohkaisivat ihmisiä muuttamaan laajemmille asuinalueille, teollistuminen aiheutti massa muuttoliikkeen suurkaupunkeihin. Nämä kaupungistumisen muuttoaallot alkoivat Isossa-Britanniassa 1700-luvun loppupuolella, ja muuttoliike jatkuu edelleen hyvin voimakkaana.

Näinä päivinä useimmat alan tutkijat jakavat migraation kolmeen lajiin, kaupungistumiseen, pakolais migraatioon, ja työläisten muutto aaltoihin. Viimeisin työläisten muutto aaltojen huippukohta oli 1900-luvulla, ja tämä johti useiden maiden päätökseen vahvistaa maahanmuuttopolitiikkaansa.Pakolais muutto aaltojen korkein kohta nähtiin ensimmäisen ja toisen maailmansodan kieppeillä, jolloin kansanvainot ja -murhat, paikalliset sodat, ja nälänhätä pakottivat ennennäkemättömien ihmislaumojen siirttymisen maidsen ja mannerten välillä. Useille ihmisryhmille muutto oli ainoa mahdollisuus säilyttää ryhmän kulttuuri, geeniperimä, ja kieli tuleville sukupolville.

Turvapaikanhakijan saapuessa Suomeen on hänelle saatava ensin ihan perusasiat kuntoon. Ensimmäisinä niistä majoitus, oikeanlainen vaatetus, sekä ravinto. Turvapaikan saaminen alkaa hakemuksella, jonka eteneminen riippuu pitkälti turvapaikanhakijan tilanteesta. Suomesta on huomattavasti helpompi ja todennäköisempi saada turvapaikka, kuin esimerkiksi muista pohjoismaista. On tärkeä tietää ja huomioida kuitenkin, että myönteinen päätös turvapaikanhakijalle ei vielä takaa turvapaikan saantia, vaan se voi myös taata toissijaisen suojelun perusteella myönnettävää oleskelulupaa. Turvapaikanhakijan saavuttua Suomeen hän sijoittuu vastaanottokeskukseen, joita oli aktiivisena vielä 2015 huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi vuonna 2018. Vastaanottokeskukset auttavat turvapaikanhakijoita integroitumaan ja sopeutumaan yhteiskuntaan monella eri tavalla. Hakijoille taataan vastaanottokeskuksessa turvallisen majoituksen lisäksi vaatteita ja ruokaa, sekä laajalti neuvoja ja tukea elämän jatkamisessa vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Ohjeistusta voi saada niin opintojen, kuin työn saamisen kanssa, mutta myös vapaa-ajan, taloudellisten asioiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa.

Uusimpien lakimuutosten vaikutus

Vuonna 2014 aloitetut vastaanottotoiminnan lakimuutokset tekivät suuremman vaikutuksen myönteisten päätösten saavien hakijoiden päätöksiin kuin mitä odotettiin. Myönteisen päätöksen sai oletetun 80 prosentin sijasta vain 20 prosenttia. Turvapaikanhakijoista onnekkaimmat saivat siis oleskeluluvan Suomesta ja pääsivät aloittamaan uuden elämänsä uudessa maassa. Oman kodin ja työn löytäminen ei ole helppoa ja monet järjestöt ja kunnat tukevat ja auttavat oleskeluluvan saaneita vielä pitkän aikaa myönteisen päätöksen jälkeenkin. Perusasiat kuten ihan vain suomen kieli on varmasti haastavaa maahanmuuttajille, onhan se yksi maailman haastavimmista kielistä oppia. Usein vastaanottokeskukset yrittävätkin löytää pysyvää kotia läheltä vastaanottokeskusten sijaintia, paikkaa johon ihmiset ovat ensimmäisenä suomessa sijoittuneet. Turvapaikanhakijoita ovat auttaneet tuhannet yksityiset vuokranantajat jotka ovat antaneet asuntonsa vuokralle jotta kriisin keskeltä lähteneet ihmiset voisivat kokea kodin lämmön ja turvan. Ilman auttavia ja ymmärtäväisiä ihmisiä nämä tyhjän päälle jääneet ihmiset olisivat aivan pulassa. On upeaa kuinka etenkin pienet lapset saavat mahdollisuuden uuteen alkuun ja hyvät lähtökohdat paremman tulevaisuuden rakentamiseen. Monet heistä ovat käyneet läpi asioita joita emme osaisi kuvitella edes painajaisissamme. Oman kodin löytäminen on toki haastavaa ilman suomalaista sotua, kielitaitoa, työpaikkaa ja säännöllisiä tuloja. Monet heistä ovat jättäneet kaiken kotimaahansa. Miehensä, vaimonsa, vanhimmat lapsensa, kotinsa ja koko elämänsä. Kaikki tuki ja turva on saatava.

Pääkaupunkiseutu houkuttaa turvapaikanhakijoita

Vastaanottokeskukset ovat hajautuneet kattavasti ympäri Suomea. Pohjoisin vastaanottokeskus löytyy Rovaniemelta ja eteläisin Hangosta, Suomen eteläisimmästä kaupungista. Vaikkakin turvapaikanhakija ohjataan sattumanvaraisesti johonkin Suomen 49 vastaanottokeskuksesta hakeutuvat he oleskeluluvan saatuaan suurilta osin pääkaupunkiseudulle tai muihin kasvukeskuksiin. Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa turvapaikanhakijoita houkuttaa jo olemassa oleva yhteisö kotimaastaan. Toki vaikuttavia tekijöitä ovat myös käytännölliset syyt, kuten työn ja opiskelun mahdollisuudet, sekä isompien kaupunkien kattavat palvelut. Hyvän ja sujuvan integroitumisen kannalta itsenäinen asuminen on ensisijaisen tärkeää. Turvapaikanhakijoiden ensimmäinen asunto on useimmiten järjestetty yhteiskunnan toimesta. Tämän jälkeen heidän statuksensa asuntomarkkinoilla vastaa ketä tahansa muuta kansalaista. Osa oleskeluluvan saaneista löytää asuinpaikan itsenäisesti ilman yhteiskunnan avustusta, silloin asuinpaikka löytyy usein sukulaisten tai ystävien luota. Tämä on usein väliaikainen ratkaisu, joka saattaa johtaa valitettavasti myös asunnottomuuteen. Turvapaikanhakijoista noin 30 prosentin arvioidaan muuttavan itsenäisesti ilman yhteiskunnan avustusta. Toisin kuten on oletettu turvapaikanhakijat eivät ole kuormittaneet suurten ja keskisuurten kaupunkien, sekä kuntien vuokra-asuntojen jonoja. Yleisesti ottaen Suomessa ei ole koskaan rakennettu näin paljon vuokra-asuntoja kuin tällä hetkellä. Tämä on johtanut suureen tarjontaan vapaiden vuokra-asuntojen markkinoilla, joka on osittain vaikuttanut positiivisesti myös turvapaikanhakijoiden asuntojen saatavuuteen Suomessa.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka anoo suojaa sekä oleskeluoikeutta toisesta maasta. Yhdistyneiden kansakuntien, eli YK:n pakolaissopimus on kansainvälisen turvapaikanhakija- ja pakolaispolitiikan perusta, sekä kulmakivi. Joka päivä noin neljäkymmentä neljä tuhatta ihmistä joutuvat jättämään kotinsa sotien, vainojen, poliittisten olojen tai luonnonkatastrofien takia. Tällä hetkellä jopa prosentti maailman väestöstä on pakolaisia tai turvapaikanhakijoita, YK:n pakolaisjärjestön mukaan. Yhdessä maailman pakolaiset ja turvapaikanhakijat muodostavat Ranskaa suuremman valtion. Näistä pakolaisista ja turvapaikanhakijoista ulkomaille paenneita on noin 25 miljoonaa. Heistä noin puolet ovat alaikäisiä. 2010 -luvulla turvapaikanhakijoiden määrä maailmassa on dramaattisesti kasvanut. Yhtenä merkittävänä tekijänä tähän kasvuun on ollut sisällissotien kasvava määrä. Vuonna 2015 arvioitiin maailmassa olevan yli viisikymmentä aseistettua konfliktia. Näkyvimpiä turvapaikanhakijoiden aaltoja on ollut esimerkiksi Irakin ja Syyrian sisällissotien pakolaiset. Heitä on hakeutunut suuria määriä mm Eurooppaan, joka on herättänyt paljon keskustelua turvapaikka politiikasta.

Historiaa turvapaikanhakijoista

Pakolais ja turvapaikanhakijoiden virrat ovat historiallisesti määräytyneet pääsääntöisesti konfliktien ja sotien mukaan. Esimerkkinä käy Suomen hakeutuneet turvapaikanhakijat. Suomi vastaanotti ensimmäistä kertaa pakolaisia vuonna 1973. 200 Chileläistä turvapaikanhakijaa otettiin vastaan poliittisina pakolaisina liittyen Chilen sisäiseen tilanteeseen. 70 -luvun lopulla Vietnamin sodan vaikutukset näkyivät Suomessa Vietnamilaisten turvapaikanhakijoiden myötä. He muodostivatkin Suomen suurimman turvapaikanhakija ryhmän aina 1990 -luvulle asti. Tämän jälkeen Jugoslavian hajoamissodat aiheuttivat suuren turvapaikanhakijoiden virran Balkanilta Eurooppaan ja aina myös Suomeen asti. Samaan aikaan Suomessa koettiin mielenkiintoinen ilmiö neuvostoliiton hajoamisen johdosta. Ensimmäiset Somalialaiset turvapaikanhakijat saapuivat suomeen Neuvostoliitosta. Kuten esimerkistä näkyy konfliktit ja geopoliittisten tilanteiden dramaattiset muutokset ovat läpi historian ajaneet ihmisiä turvapaikanhakijoiksi. 2000 -luvulle mentäessä Lähi-Idän ja Arabimaiden tapahtumat ovat vaikuttaneet merkittävästi turvapaikanhakijoiden virtoihin ja määrään. 2000 -luvun alussa tapahtunut Irakin sota ja siitä seurannut tapahtumaketju ovat generoineet suuren määrän Irakilaisia turvapaikanhakijoita Eurooppaan. 2010 -luvulla tapahtunut Arabikevät ja sen luomat sisäiset jännitteet ja konfliktit Arabimaissa lisäsivät Arabialaisten turvapaikanhakijoiden määrää Euroopassa entisestään. Tunnetuimpana esimerkkinä edelleen jatkuva Syyrian sisällissota, jonka vaikutukset näkyvät edelleen turvapaikanhakijoiden virrassa. Lisäksi Saharan eteläpuolisen Afrikan nopea väestönkasvu ja köyhyys ajaa ihmisiä hakeutumaan välimeren yli Eurooppaan turvapaikanhakijoina.

Turvapaikanhakijoiden vaikutukset vastaanottomaissa

Vastaanottomaissa turvapaikanhakijoihin liittyy paljon keskustelua turvapaikanhakijoiden vaikutuksesta yhteiskuntaan. Turvapaikkakysymys on perinteisesti poliittisesti mielipiteistä jakava asia. Vastaanottavan yhteiskunnan kannalta asiaan liittyy uhkia, sekä mahdollisuuksia. Varsinkin kehittyvissä länsimaissa turvapaikanhakijat ovat aikaisemmin olleet ratkaisu esimerkiksi työvoimapulaan suoriteperusteisessa, sekä matalan koulutustason vaativissa töissä. Lisäksi turvapaikanhakijat saattavat tervehdyttää länsimaissa usein ikääntyvän väestön rakennetta. Turvapaikanhakijoiden joukossa on usein myös hyvin koulutettuja ihmisiä, jotka omalla panoksellaan vaikuttavat vastaanottavan valtion talouskasvuun. Toisaalta turvapaikanhakijoihin liittyy myös vastaanottavan yhteiskunnan kannalta negatiivisia piirteitä. Varsinkin konfliktialueelta lähteneiden turvapaikanhakijoiden joukossa saattaa olla rikollisia tai ääritapauksissa radikalisoituja terroristeja. Tämä aiheuttaa usein huolta ja pelkoa vastaanotto maan valtaväestön parissa. Lisäksi kulttuurierot aiheuttavat ongelmia turvapaikanhakijoiden integraatiossa. Esimerkiksi konservatiivisesta muslimimaista lähteneiden turvapaikanhakijoiden on välillä vaikea sopeutua länsimaiden avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Muslimi lähtöisiä turvapaikanhakijoita saattavat hämmentää mm länsimaiden naisten yhtäläiset oikeudet. Tämän lisäksi sopeutumista saattaa hankaloittaa arkiset asiat kuten pukeutuminen ja ruokailutottumukset.

Turvapaikanhakijoiden hyvä integroituminen vastaanottomaan yhteiskuntaan on ensisijaisen tärkeää molempien osapuolien kannalta. Hyvin hoidettu kotouttamispolitiikka edesauttaa vastaanottomaan taloudellista toimeliaisuutta ja tervehdyttää väestön rakennetta, sekä parhaimmillaan rikastuttaa kulttuuria. Pahimmillaan epäonnistunut kotouttaminen aiheuttaa turvapaikanhakijoiden syrjäytymistä ja eristäytymistä valtaväestöstä, joka voimistaa negatiivisia ilmiöitä kuten turvapaikanhakijoiden työttömyyttä ja rikollisuutta. Turvapaikanhakijoita on ollut läpi historian ja on kaikkien etu, että siihen liittyviä ongelmia pystytään ratkaisemaan kehittävästi.

Usein suomalainen käsittää suositun Muu maa mustikka, oma maa mansikka -sanonnan tarkoittamaan sitä, että Suomi, tuo maiden mansikka, on makeampi kuin mikään ulkomaiden mustikkaisista ihmeistä. Mutta mitäs jos et tykkääkkään mansikoista, ja mieli halajaa jatkuvasti pienten kirpakoiden mustikoiden perään. Suomalaiset ovat siitä onnellisessa asemassa, että voimme vapaaehtoisesti matkustaa töiden ja uusien kokemusten perään maailmalle.Ulkomaille muuton syitä on yhtä monia kuin muuttajia, osa lähtee työkomennukselle tarkoituksena palata koti-Suomeen rupeaman päätyttyä. Toiset muuttavat työkomennukselle lähetettävän aviopuolison mukana. Jotkut ihastuvat maahan, tai sen asukkaaseen lomailun yhteydessä, ja suunnistavat sinne onnen perässä ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Iso-Britannia ja Amerikka houkuttelevat huomattavia määriä opiskelijoita, ja matkaan lähdetään myös uusien töiden perässä, kun Suomessa on saatu oman alan katto kiinni.Osa muuttajista lähtee reissuun uusien kokemusten perässä, ideana tuoda rikastunut ammattitaito takaisin Suomeen muutaman vuoden kuluttua. Toiset taas ovat täysin kyllästyneitä alkuperäiseen kotimaahansa, ja lähtevät ovet paukkuen mainetta, kunniaa, ja isoja tuloja metsästämään. Opiskelijoilla ei usein ole sen kummempaa tulevaisuuden suunnitelmaa, ehkä he jäävät sille tielleen, ehkä palaavat. Oikeaa tai väärää mentaliteettiä ei ole olemassa, mutta muutamia perusjuttuja kannattaa miettiä ennen reissuun lähtöä.

Työn ja palkan turvallisuus

Jos työpaikka on tiedossa kansainvälisen firman puolesta, jolla olet jo valmiiksi töissä, ulkomaille asettuminen on usein  äärettömän helppoa. Firmalla on prosessi visa, asunto, ja veroasioiden hoitoa varten, ja sinun ei tarvitse kuin pakata matkalaukku, hypätä koneeseen, ja asettua uuden pajan ääreen. Jos olet ottamassa perhettä mukaan, kannattaa vähän selvittää mitkä puolison sosialisointi ja työnteko mahdollisuudet ovat maassa, sillä yksin tulee kotona helposti tylsää.Jos olet omatoimisesti hakemassa hommia uudesta maasta, mieti ensinnäkin onko sinulla taitoja joita alueella kaivataan. Useimmissa töissä vaaditaan vahvaa osaamista paikallisessa kielessä, mutta esimerkiksi baarihommia voi tehdä turistialueilla usein pelkällä englannin kielellä. Älä kuitenkaan oleta että tämä pitää paikkansa, vaan ota rohkeasti yhteyttä paikallisiin yrityksiin ja selvitä totuus.Ennen reissua kannattaa selvittää myös mitkä paikalliset säännökset ovat ulkomaalaisten työllistämistä kohtaan. Suomalaiset voivat tällähetkellä työskennellä vapaasti Euroopan Unionin alueella, mutta esimerkiksi Iso-Britannia tulee kuulumaan muutamassa kuukaudessa tämän ulkopuolelle. Useilla EU:n ulkopuolisilla valtioilla on hyvin tarkat säännökset siitä kuinka kauan maassa voi vierailla ilman erillisen viisumin hankkimista, ja useat maat, kuten Etelä-Afrikka eivät kovinkaan helposti myönnä ulkomaalaisille pysyvää asumisoikeutta, vaan pidempiaikaisetkin työntekijät joutuvat uusimaan maassaolo- ja työskentely oikeuttaan muutaman kuukauden välein. Ulkomaille muutto ei aina myöskään suju yhtä sulavasti kuin muuttaja toivoisi, ja koti Suomi saattaa houkutella takaisin jo reissun alkuaikoina. Vaikka kukaan ei lähtiessä välttämättä ajattele, että paluu tapahtuu jo saman vuoden sisällä, kannattaa perusturvallisuuden kannalta ottaa selvää, mitkä paluumuuttajan oikeudet ovat Suomessa, ja mitä aika rajoitteita kannattaa ottaa huomioon. Lisää tietoa tästä saa esimerkiksi Kelan sivuilta.

Kulttuurilliset erot

Ulkomaille muuttaessa suurimpia ongelmia aiheuttavat usein muuttajan ajatukset maan kulttuurista, ja todellisuudesta jonka siellä kohtaa. Esimerkiksi Suomalaisesta pikkukaupungista Lontooseen muuttava saattaa järkyttyä suurkaupungin kiireisestä elämäntyylistä, ja rahamäärästä jota kaupungissa kuluu pelkkään peruselämiseen. Ihmiset, maisemat, ja yleinen ilmapiiri eroavat huomattavasti televisiosarjojen idyllisestä kuvasta. Itsestään reissun lähtevän kannattaakin käydä maassa oikeaa tilannetta tarkastamassa ennen vakituisen päätöksen tekemistä. Uurteen maahan muuttajan kannattaa myös pitää mielensä avoinna kulttuurillisia eroja kohtaan, ja hyväksyä että jos sama ongelma ottaa jatkuvasti nuppiin, hän on luultavasti tässä tilanteessa väärässä, ja se jonka tulee sopeutua toisten tapaan tehdä asioita. Eroavaisuudet ovat rikkautta, ja syy minkä takia reissuun lähdettiin alunperin!