Euroopan pakolaiskriisi

Euroopan pakolaiskriisi puhuttaa ympäri Eurooppaa ja mietitään, tuleeko kriisille loppua. Lähi-Idästä, Etelä-Aasiasta ja Afrikasta tulleet pakolaiset ja siirtolaiset pyrkivät Eurooppaa, yrittäen saada turvapaikkaa. Onko kriisi menossa ohi vai jatkuuko se edelleen ilman, että loppua on näkyvissä?

Pakolaiskriisin alku ja eteneminen

Pakolais- tai toiselta nimitykseltään siirtolaiskriisi sai alkunsa vuosina 2014-2015, kun pakolaisia alkoi liikkumaan runsain määrin Eurooppaan eri reittejä pitkin. Turvapaikanhakijat käyttivät reitteinään mm. Välimerta ja Balkanin niemimaata. Vuonna 2014 Euroopan maihin päässeitä turvapaikanhakijoita oli noin 560 000 henkeä. Seuraavana vuonna luku oli 1,26 miljoonaa. Pakolaisista suurin osa, 58 %, olivat miehiä. Naisien osuus oli 17 ja lasten 25 prosenttia. Pakolaiset ovat siirtyneet lähinnä Keski- ja Pohjois-Euroopan maihin, kuten Suomeen.

Pakolaiskriisi on nimensämukaisesti ollut kriisi ja se ei ole edennyt mukavissa merkeissä. Ihmisiä on salakuljetettu ja heitä on myös hukkunut ennen kuin he ovat edes päässeet kohdemaahansa. Kohdemaihin eteneminen on siis erittäin riskialtista. Salakuljetusta on yritetty estää paremmalla valvonnalla maiden rajoilla. Pakolaisten olisi ehkä loogista pyrkiä lähimaidensa turvapaikanhakijoiksi. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä sodassa olevien maiden naapurimaiden pakolaiskiintiöt ovat jo täynnä. Esimerkiksi Turkkiin on otettu jo lähes kaksi miljoonaa Syyrian pakolaista. Sinne suuntaavat pakolaiset ohjataankin Eurooppaan.

Pakolaisuuden syyt

Yli puolet pakolaisista tulevat Syyriasta, mutta mikä ajaa syyrialaiset pois kotimaastaan? Syyrian sisällissota, joka on jatkunut jo vuodesta 2011 lähtien. Sota oli vuoden 2017 heinäkuuhun mennessä kaatanut jo 475 000 henkeä, määrässä on mukana sekä sotilaita että siviilejä. Vuonna 2016 Syyrian sisällissodassa haavoittuneita tai menehtyneitä oli jo kymmenen prosenttia koko maan väestöstä.

Afganistanin

Afganistanin sota on toinen syy, joka on ajanut ihmisiä hakeutumaan turvapaikkaan. Sota on ollut käynnissä jo vuodesta 2001 lähtien eli maa on kärsinyt ahdingosta jo lähes parinkymmenen vuoden ajan. Sota on vaatinut runsaasti siviiliuhreja, joka on yksi turvapaikan hakemisen syistä. Tarkkaa lukua siviiliuhreista ei ole, sillä arviot vaihtelevat runsaasti: 14 000 ja 31 000 väliltä. Jokaista uhria ei ole kirjattu, joten tästä syystä arviota on mahdoton antaa.

Sodat eivät ole ainoita syitä pakolaiskriisiin. Ilmastopakolaisuus on yksi syistä. Ilmasto lämpenee ja käytännössä joissain maissa on kesäisin niin kuuma, että ihmiset pakenevat viileämpiin maihin. Kuumuus aiheuttaa tukalien olojen lisäksi myös kuivuutta ja tämä on vaikuttanut huomattavasti muunmuassa syyrialaisten elinkeinon harjoittamiseen. Jopa 800 000 henkeä joutui lopettamaan elinkeinon harjoittamisensa neljän pitkän, kuivan vuoden seurauksena. Myös työn puute ajaa ihmisiä toisiin maihin. Esimerkiksi Länsi-Afrikasta lähtevät hakevat usein työpaikkaa. Tällöin taustalla eivät ole kotimaan sota tai muut vaarat, vaan työpaikan hakeminen.

Suurimmat turvapaikanhakijoiden lähtömaat

Syyria on yksi suurimmista pakolaisten lähtömaista. Lähes puolet, 49 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista, tulee Syyriasta. Turvapaikanhakijoista 21 prosenttia tulevat Afganistanista. Irakista lähtevien turvapaikanhakijoiden osuus on 9 prosenttia. Nyt, kun suurimmat turvapaikanhakijoiden lähtömaat ovat selvillä, voimme miettiä Suomen osuutta pakolaiskriisissä. Mistä maista pakolaisia tulee Suomeen ja mistä syistä? Tiedämme, että pakolaisten määrä on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana.

Suomeen saapuu pakolaisia eniten Irakista, Venäjältä ja Somaliasta. Suurin osa kaikista turvapaikanhakijoista eli 70 % oli miehiä ja 30% naisia. Kerrottakoon, että Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on 750 pakolaista. Tämä kuitenkin ylitettiin Syyrian sodan vuoksi vuonna 2015 ja syyrialaisia otettiin maahan 1050 henkeä. Suomen pakolaiskiintiö on esimerkiksi Ruotsin kiintiötä paljon pienempi – siellä määrä on luvattu nostaa 5000 henkeen vuonna 2018.

Vastaa