Kaikki turvapaikanhakijoista

Turvapaikanhakija on henkilö, joka anoo suojaa sekä oleskeluoikeutta toisesta maasta. Yhdistyneiden kansakuntien, eli YK:n pakolaissopimus on kansainvälisen turvapaikanhakija- ja pakolaispolitiikan perusta, sekä kulmakivi. Joka päivä noin neljäkymmentä neljä tuhatta ihmistä joutuvat jättämään kotinsa sotien, vainojen, poliittisten olojen tai luonnonkatastrofien takia. Tällä hetkellä jopa prosentti maailman väestöstä on pakolaisia tai turvapaikanhakijoita, YK:n pakolaisjärjestön mukaan. Yhdessä maailman pakolaiset ja turvapaikanhakijat muodostavat Ranskaa suuremman valtion. Näistä pakolaisista ja turvapaikanhakijoista ulkomaille paenneita on noin 25 miljoonaa. Heistä noin puolet ovat alaikäisiä. 2010 -luvulla turvapaikanhakijoiden määrä maailmassa on dramaattisesti kasvanut. Yhtenä merkittävänä tekijänä tähän kasvuun on ollut sisällissotien kasvava määrä. Vuonna 2015 arvioitiin maailmassa olevan yli viisikymmentä aseistettua konfliktia. Näkyvimpiä turvapaikanhakijoiden aaltoja on ollut esimerkiksi Irakin ja Syyrian sisällissotien pakolaiset. Heitä on hakeutunut suuria määriä mm Eurooppaan, joka on herättänyt paljon keskustelua turvapaikka politiikasta.

Historiaa turvapaikanhakijoista

Turvapaikanhakija

Pakolais ja turvapaikanhakijoiden virrat ovat historiallisesti määräytyneet pääsääntöisesti konfliktien ja sotien mukaan. Esimerkkinä käy Suomen hakeutuneet turvapaikanhakijat. Suomi vastaanotti ensimmäistä kertaa pakolaisia vuonna 1973. 200 Chileläistä turvapaikanhakijaa otettiin vastaan poliittisina pakolaisina liittyen Chilen sisäiseen tilanteeseen. 70 -luvun lopulla Vietnamin sodan vaikutukset näkyivät Suomessa Vietnamilaisten turvapaikanhakijoiden myötä. He muodostivatkin Suomen suurimman turvapaikanhakija ryhmän aina 1990 -luvulle asti. Tämän jälkeen Jugoslavian hajoamissodat aiheuttivat suuren turvapaikanhakijoiden virran Balkanilta Eurooppaan ja aina myös Suomeen asti. Samaan aikaan Suomessa koettiin mielenkiintoinen ilmiö neuvostoliiton hajoamisen johdosta. Ensimmäiset Somalialaiset turvapaikanhakijat saapuivat suomeen Neuvostoliitosta. Kuten esimerkistä näkyy konfliktit ja geopoliittisten tilanteiden dramaattiset muutokset ovat läpi historian ajaneet ihmisiä turvapaikanhakijoiksi. 2000 -luvulle mentäessä Lähi-Idän ja Arabimaiden tapahtumat ovat vaikuttaneet merkittävästi turvapaikanhakijoiden virtoihin ja määrään. 2000 -luvun alussa tapahtunut Irakin sota ja siitä seurannut tapahtumaketju ovat generoineet suuren määrän Irakilaisia turvapaikanhakijoita Eurooppaan. 2010 -luvulla tapahtunut Arabikevät ja sen luomat sisäiset jännitteet ja konfliktit Arabimaissa lisäsivät Arabialaisten turvapaikanhakijoiden määrää Euroopassa entisestään. Tunnetuimpana esimerkkinä edelleen jatkuva Syyrian sisällissota, jonka vaikutukset näkyvät edelleen turvapaikanhakijoiden virrassa. Lisäksi Saharan eteläpuolisen Afrikan nopea väestönkasvu ja köyhyys ajaa ihmisiä hakeutumaan välimeren yli Eurooppaan turvapaikanhakijoina.

Turvapaikanhakijoiden vaikutukset vastaanottomaissa

Vastaanottomaissa turvapaikanhakijoihin liittyy paljon keskustelua turvapaikanhakijoiden vaikutuksesta yhteiskuntaan. Turvapaikkakysymys on perinteisesti poliittisesti mielipiteistä jakava asia. Vastaanottavan yhteiskunnan kannalta asiaan liittyy uhkia, sekä mahdollisuuksia. Varsinkin kehittyvissä länsimaissa turvapaikanhakijat ovat aikaisemmin olleet ratkaisu esimerkiksi työvoimapulaan suoriteperusteisessa, sekä matalan koulutustason vaativissa töissä. Lisäksi turvapaikanhakijat saattavat tervehdyttää länsimaissa usein ikääntyvän väestön rakennetta. Turvapaikanhakijoiden joukossa on usein myös hyvin koulutettuja ihmisiä, jotka omalla panoksellaan vaikuttavat vastaanottavan valtion talouskasvuun. Toisaalta turvapaikanhakijoihin liittyy myös vastaanottavan yhteiskunnan kannalta negatiivisia piirteitä. Varsinkin konfliktialueelta lähteneiden turvapaikanhakijoiden joukossa saattaa olla rikollisia tai ääritapauksissa radikalisoituja terroristeja. Tämä aiheuttaa usein huolta ja pelkoa vastaanotto maan valtaväestön parissa. Lisäksi kulttuurierot aiheuttavat ongelmia turvapaikanhakijoiden integraatiossa. Esimerkiksi konservatiivisesta muslimimaista lähteneiden turvapaikanhakijoiden on välillä vaikea sopeutua länsimaiden avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Muslimi lähtöisiä turvapaikanhakijoita saattavat hämmentää mm länsimaiden naisten yhtäläiset oikeudet. Tämän lisäksi sopeutumista saattaa hankaloittaa arkiset asiat kuten pukeutuminen ja ruokailutottumukset.

Turvapaikanhakijoiden kotouttaminen on tärkeää molemmille osapuolille

Turvapaikanhakijoiden hyvä integroituminen vastaanottomaan yhteiskuntaan on ensisijaisen tärkeää molempien osapuolien kannalta. Hyvin hoidettu kotouttamispolitiikka edesauttaa vastaanottomaan taloudellista toimeliaisuutta ja tervehdyttää väestön rakennetta, sekä parhaimmillaan rikastuttaa kulttuuria. Pahimmillaan epäonnistunut kotouttaminen aiheuttaa turvapaikanhakijoiden syrjäytymistä ja eristäytymistä valtaväestöstä, joka voimistaa negatiivisia ilmiöitä kuten turvapaikanhakijoiden työttömyyttä ja rikollisuutta. Turvapaikanhakijoita on ollut läpi historian ja on kaikkien etu, että siihen liittyviä ongelmia pystytään ratkaisemaan kehittävästi.

Vastaa